Hei! Sain eiliseltä ratsastukselta kuvia joten tulin nyt ennen kisapostausta hieman postailemaan. Eilen heti koulusta tultuani vaihdoin vain nopeasti vaatteet ja lähdin ratsastamaan Mipua. Harjasin Mipun ihan normaalisti ja varustin normaaliin kouluvarustukseen. Lisäksi vielä piuhat. En jaksa hirmu tarkasti selittää, mutta siis kävelin ensin kunnolla, jonka jälkeen taivuttelin vielä käynnissä hevosta. Keventelin ja laukkailin rennosti pitkin ohjin, jonka jälkeen otin ohjat käteen. Tein ravissa ja laukassa töitä. Laukassa tulin normaalia kolmen laukan väliä, jota tosin tulimme välillä jopa neljällä. Lopussa tein ravissa ja laukassa ympyrällä töitä. Leevi tuli loppupuolella kuvaamaan ja sieltä löytyi muutama julkaisukelpoinen kuvakin! Loppua kohden Mipu oli ihan mielettömän hyvän tuntuinen. Pieneen koostevideoon pääset tästä.
perjantai 30. elokuuta 2013
tiistai 27. elokuuta 2013
Viimeinen estevalmennus ennen kisoja ja muita ratsasteluja
Hei! Lauantaina minulla ja Mipulla oli Evan estevalmennus Keskimäellä. Olin perjantaista lauantaihin kaverini luona yötä, josta kotiuduin yhden maissa. Kotona sitten puhdistelin vähän tavaroita ja hain Mipun harjattavaksi. Äiti vähän alkoi jo harjailemaan Mipua ja minä laitoin varusteet autoon. Menin sitten itse harjaamaan Mipun jalat ja laitoin joka jalkaan suojat. Joskus puoli kolmen aikaan lähdettiin pihasta. Keskimäellä sitten hevonen pois kopista ja varusteet niskaan. Ylhäällä kävelin ja verkkailin normaalisti. Verkan jälkeen Eva vähän korjaili kannuksia, jonka jälkeen aloimme ottamaan hyppyjä linjan siniselle pystylle. Otimme kolme hyppyä yhteensä ja kaikki hypyt olivat ihan hyviä, Mipu vähän kiihtyi, kun innostui esteistä, mutta oli silti hyvin hallinnassa. En myöskään dyykkaillut niillä esteillä, vaan ylä vartalo seurasi tarvittavan määrän hevosta, niin kuin myös käsikin. Seuraavaksi tulimme okseria. Sille taisimme ottaa kaksi hyppyä. Ensimmäinen hyppy epäonnistui, lähdin vaan tuuppaamaan ja hevonen pelasti, vaikka olisi ihan hyvin voinut kieltääkkin. Seuraavalla kerralla unohdin tuuppaamisen ja ratsastin esteelle paremmin.
Aloimme tulemaan tehtävää jossa hyppäsimme vesimattopystyn (este numero 1) josta kukkulan takaa kierrettiin ja hypättiin eri värieste (este numero 4 toisesta suunnasta). Ekalla kerralla tein huonon tien vesimatolle, mutta sain kuitenkin ratsastettua esteestä yli. Toiselle esteelle tein taas tuuppaamisvirheen ja hevonen vain pelasti siitä, vaikka olisi taas saanut muistuttaa, että ratsasta tyttö hyvä, tai joudut esteiden sekaan. Tulin heti perään toisen kerran, jolloin onnistui paremmin, tein paremman tien vesimatolle ja en lähtenyt tuuppaamaan eri värisellä. Pieni huili, jonka jälkeen radalle. Rata meni siis näin: ensimmäisenä vesimatto pysty, toinen ja kolmas olivat linja, joko kuudella tai seitsemällä askeleella. Sen jälkeen hyvällä kaarteella eri värisistä puomeista koostettu este, josta tarkalla tiellä linjan ensimmäinen uudestaan. Vesimatto eri suuntaan ja lopuksi portti pitkällä lähestymisellä. Rata oli siis aika simppeli, ainut haastava kohta oli 4-5 kaarre, piti muistaa ratsastaa huolellinen tie ja jättää hevonen vasemman ohjan tuelle, ettei lähde ratsastamaan huonoa tietä.
Ensimmäisen radan korkeus oli n.60 senttimetriä. Ensimmäinen meni ihan hyvin. Linjalla en ratsastanut tarpeeksi laukkaa eteen, pudotti raville, mutta jatkoin eteen päin. Mipu nimittäin selviää noin pienistä esteitä (ja hieman isommistakin) ihan hyvin ravissa, jopa hieman varmemmin. Neloselle aika huono tie, mutta muistin pitää vasemman ohjan tuntumalla ja sain suhteellisen hyvän tien vitoselle. Kutoselle taas vähän huono tie. Seiskallekkin olisin voinut ratsastaa paremmin, Mipu meinasi kieltää, mutta pohkeet vain kiinni ja yli. Pieni huili tässä välissä taas, esteitä nostettiin sinne 70cm paikkeille. Eva muistutti, että kun esteet nousee, pitää ratsastaa laukkaa eteen, ei voi jäädä vain pitämään ja nyyhtämään askelia enemmän. Ykkönen taas hyvin, kakkoselle jäin vain pitämään (argh, tyhmä minä!) ja kielto. Uudestaan ja nyt muistin ratsastaa koko kaarteen läpi laukkaa, enkä vain jäädä pitämään. Yli ja reipas kuusi askelta okserille. Okseri oli muuten koko valmennuksen varmaan helpoin este, sen ylittämisessä ei tullut mitään ongelmia, Mipu teki sille esteelle aina hyviä hyppyjä, lukuun ottamatta niitä kuskin pilaamia. Nelonen ihan hyvin, vitoselle lähdin tuuppaamaan (ARGH!). Poni kuitenkin kiltisti hyppäsi sen. Kutoselle ei taaskaan mikään maailman paras tie, mutta yli. Seiskalle otettiin taas yksi kielto, koska jäin vain ottamaan lisää askelia ja ajattelin ponin pomppaavan siitä. Seuraavalla kerralla parempi laukka ja yli. Tulimme vielä loppuun okseri, nelonen ja seiska väärästä suunnasta.
Okserilla pilasin lähestymisen, jäin nyyhtämään askelia lisää, mutta rehellinen hevonen (liian rehellinen tyhmälle kuskille) pomppasi siitä. Neloselle taas pilasin itse tehottomalla ratsastuksella ja kielto. Toisella kerralla yli ja seiskalle otettiin sitten muutama kielto, kun jäin roikkumaan sisässä, enkä ratsastanut kunnon tietä. Kun lopulta päästiin yli, päätettiin jättää siihen. Parempi lopettaa hyvään hyppyyn, varsinkin kun oli viimeinen estevalmennus ennen kisoja. Eva neuvoi laukkaamaan radalla enemmän eteen, niin silloin esteetkin ovat helpommat ylittää. Hyvillä fiiliksillä siis kisoihin.
Sunnuntaina menin Mipulla koulua pellolla. Askellajit ratsastin läpi puolessa tunnissa ja siihen päälle yhteensä puoli tuntia kävelyä, alkuun 15 minuuttia ja loppuun 15 minuuttia. Ratsastin alkukäyntien jälkeen reipasta ravia ja reipasta laukkaan molempiin suuntiin, jonka jälkeen ohjat kunnolla käteen. Tein lähinnä ympyrällä töitä. Mipu oli tällä kertaa parempi vasemmalle laukassa, kuin oikealle. Keskityin lähinnä ravissa ratsastamiseen. Meillä alkaakin kunnon kouluratsastuskuuri, kun tarkoitus olisi 15.9 startata Helppo C Sorsasalossa. Todennäköisesti hypätään myöskin 14.9 70cm Sorsasalossa. Täytyy hieman katsoa, miten menee lauantain kisat.
Maanantaina äiti meni Mipulla ja minä Sipellä. Sippe oli vähän laiska, mutta kuitenkin ihan kiva pienen alkutappelun jälkeen. Ravissa sai aluksi tapella ihan kunnolla, mutta ponin alkaessa liikkua, helpottui asiat huimasti. Sippe ei kyllä liikkunut lähellekkään oikein päin, eikä ollut edestä tasaisen pyöreä, mutta poni alkoi tuntumaan selästä käsin kivalta vaikka ei varmaan siltä näyttänyt, jonka vuoksi lopettelin ratsastamisen pariin hyvään pätkään. Tänään ratsastin Mipulla puomeja. Harjailin normaalisti jonka jälkeen suojat, satula, martingaali ja suitset päälle. Kävelin aluksi rennosti, jonka jälkeen taivuttelin hieman käynnissä. Sen jälkeen keventelin ja laukkailin kevyesti ohjat löysinä. Hevosen vähän innostuttua aloin ratsastamaan ravissa ympyröitä. Taivuttelujen jälkeen aloin tulemaan laukassa puomeja. Minulla oli kahdesta puomista koostuva linja ja kolmen puomin sisältävä innari. Linjan väli oli 12 metriä, eli normaali kolme. Mipu vähän kiihtyi ja näin jälkiviisaana ajattellen olisi pitänyt laittaa ne olymppiat, eikä alkaa ottamaan kovia pidätteitä kolmipaloilla. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja tuli ainakin harjoiteltua vähän tuota pitelemistä ilman olymppiaa. Ehkä joku päivä osaan pidellä Mipua kolmipaloillakin.
Huomenna hevosilla on vapaa päivä. Torstaina ja perjantaina ratsastetaan varmaan koulua tai käydään maastossa. Maastoilu on hiirmu paljon vähentynyt, kun tuohon tielle on ajettu älyttömän isoa kiveä, ettei hevosia viitsi siihen hirveämmin viedä. Miltä muuten kuullostaisi videopostaus lauantain kilpailuista? Sellainen olisi mahdollisuus tehdä, tosin en voi taata mitään huippu laatua, koska kuvauskalustoni on sitä mitä se on. Huomenna minulla on ratsastustunti Rauhalahdessa jonne yritän saada kuvaajan.
Aloimme tulemaan tehtävää jossa hyppäsimme vesimattopystyn (este numero 1) josta kukkulan takaa kierrettiin ja hypättiin eri värieste (este numero 4 toisesta suunnasta). Ekalla kerralla tein huonon tien vesimatolle, mutta sain kuitenkin ratsastettua esteestä yli. Toiselle esteelle tein taas tuuppaamisvirheen ja hevonen vain pelasti siitä, vaikka olisi taas saanut muistuttaa, että ratsasta tyttö hyvä, tai joudut esteiden sekaan. Tulin heti perään toisen kerran, jolloin onnistui paremmin, tein paremman tien vesimatolle ja en lähtenyt tuuppaamaan eri värisellä. Pieni huili, jonka jälkeen radalle. Rata meni siis näin: ensimmäisenä vesimatto pysty, toinen ja kolmas olivat linja, joko kuudella tai seitsemällä askeleella. Sen jälkeen hyvällä kaarteella eri värisistä puomeista koostettu este, josta tarkalla tiellä linjan ensimmäinen uudestaan. Vesimatto eri suuntaan ja lopuksi portti pitkällä lähestymisellä. Rata oli siis aika simppeli, ainut haastava kohta oli 4-5 kaarre, piti muistaa ratsastaa huolellinen tie ja jättää hevonen vasemman ohjan tuelle, ettei lähde ratsastamaan huonoa tietä.
Ensimmäisen radan korkeus oli n.60 senttimetriä. Ensimmäinen meni ihan hyvin. Linjalla en ratsastanut tarpeeksi laukkaa eteen, pudotti raville, mutta jatkoin eteen päin. Mipu nimittäin selviää noin pienistä esteitä (ja hieman isommistakin) ihan hyvin ravissa, jopa hieman varmemmin. Neloselle aika huono tie, mutta muistin pitää vasemman ohjan tuntumalla ja sain suhteellisen hyvän tien vitoselle. Kutoselle taas vähän huono tie. Seiskallekkin olisin voinut ratsastaa paremmin, Mipu meinasi kieltää, mutta pohkeet vain kiinni ja yli. Pieni huili tässä välissä taas, esteitä nostettiin sinne 70cm paikkeille. Eva muistutti, että kun esteet nousee, pitää ratsastaa laukkaa eteen, ei voi jäädä vain pitämään ja nyyhtämään askelia enemmän. Ykkönen taas hyvin, kakkoselle jäin vain pitämään (argh, tyhmä minä!) ja kielto. Uudestaan ja nyt muistin ratsastaa koko kaarteen läpi laukkaa, enkä vain jäädä pitämään. Yli ja reipas kuusi askelta okserille. Okseri oli muuten koko valmennuksen varmaan helpoin este, sen ylittämisessä ei tullut mitään ongelmia, Mipu teki sille esteelle aina hyviä hyppyjä, lukuun ottamatta niitä kuskin pilaamia. Nelonen ihan hyvin, vitoselle lähdin tuuppaamaan (ARGH!). Poni kuitenkin kiltisti hyppäsi sen. Kutoselle ei taaskaan mikään maailman paras tie, mutta yli. Seiskalle otettiin taas yksi kielto, koska jäin vain ottamaan lisää askelia ja ajattelin ponin pomppaavan siitä. Seuraavalla kerralla parempi laukka ja yli. Tulimme vielä loppuun okseri, nelonen ja seiska väärästä suunnasta.
Okserilla pilasin lähestymisen, jäin nyyhtämään askelia lisää, mutta rehellinen hevonen (liian rehellinen tyhmälle kuskille) pomppasi siitä. Neloselle taas pilasin itse tehottomalla ratsastuksella ja kielto. Toisella kerralla yli ja seiskalle otettiin sitten muutama kielto, kun jäin roikkumaan sisässä, enkä ratsastanut kunnon tietä. Kun lopulta päästiin yli, päätettiin jättää siihen. Parempi lopettaa hyvään hyppyyn, varsinkin kun oli viimeinen estevalmennus ennen kisoja. Eva neuvoi laukkaamaan radalla enemmän eteen, niin silloin esteetkin ovat helpommat ylittää. Hyvillä fiiliksillä siis kisoihin.
Sunnuntaina menin Mipulla koulua pellolla. Askellajit ratsastin läpi puolessa tunnissa ja siihen päälle yhteensä puoli tuntia kävelyä, alkuun 15 minuuttia ja loppuun 15 minuuttia. Ratsastin alkukäyntien jälkeen reipasta ravia ja reipasta laukkaan molempiin suuntiin, jonka jälkeen ohjat kunnolla käteen. Tein lähinnä ympyrällä töitä. Mipu oli tällä kertaa parempi vasemmalle laukassa, kuin oikealle. Keskityin lähinnä ravissa ratsastamiseen. Meillä alkaakin kunnon kouluratsastuskuuri, kun tarkoitus olisi 15.9 startata Helppo C Sorsasalossa. Todennäköisesti hypätään myöskin 14.9 70cm Sorsasalossa. Täytyy hieman katsoa, miten menee lauantain kisat.
Mipu oli kerrankin korvat hörössä, kun menin hakemaan sitä töihin! |
Mipua ei sitten kiinnostanut enään lähteä töihin, kun olin harjannut ja käärinyt pintelit neidille. Kuvassa muuten näkyy ne kuninkuusraveista ostetut HC:n pintelit, ne on mun lempipintelit♥ |
Tämän näköisenä M oli sunnuntain treeneissä, tämä kuva on tosin vanhempi kuva! |
torstai 22. elokuuta 2013
"Minusta on tulossa poniratsastaja"-or not
Kaipaan jo isojen hevosten kyytiin! (c) Miia |
Ratsastimme aluksi oikeaan kierrokseen ja se oli selvästi Moken huonompi puoli. Oli ihan oikea käsi kipeä siitä taivuttamisesta, kun poni laittoi niin paljon vastaan. Mokke alkoi aika helposti pyöristymään, voi tosin johtua siitä, että oli ennen minun tuntiani jo tehnyt ainakin yhden tunnin. Yritin koko ajan muistaa vahvan ulko-ohja tuen ja yrittää saada Moken rentoutumaan jalalla, istunnalla ja sisä-ohjalla taivuttamalla. Mokke olikin kivan tuntuinen koko tunnin ajan, kun itse muistin ratsastaa tarpeeksi hyvin.
Aloimme alkuravien jälkeen tekemään molempiin päätyihin pääty-ympyrät ja pitkillä sivuilla vastataivutusta. Vastataivutus oli tähän suuntaan helpompi ja saatiin pari ihan ok pätkää. Jatkettiin samaa juttua, ravissa vastataivutus ja laukassa ympyrät. Laukassa sai ratsastaa aika paljon jalalla eteen, että alkoi laukka rullaamaan kunnolla. Tehtiin toiseen suuntaan sama juttu, vasen oli helpompi taivuttaa, mutta vastataivutus oli vaikeampi. Tehtiin vielä lopuksi laukkassa ympyröitä ja lävistäjiä. Kerran yritin keskilaukkaa, mutta Mokke oli sen verran pohkeen takana paikoittain, että jätin keskilaukan yrittämisen pariin lävistäjään. Loppuraveissa annoin kulkea vähän rennommin ja rennommassa muodossa, sekä kevyellä kädellä. Mokke oli kyllä yllättävän kiva ja eteenpäin pyrkiväinen, poni olisi varmaan mielellään kulkenut välillä isompaakin ravia. Toivottavasti pääsen vielä ratsastamaan Mokella joku tunti! Kuvia ei valitettavasti ole taaskaan.
Sisäinen pikkutuupparini kaipaa Muumin kanssa koulurääkkejä ♥ Kesä 2012 (c) Miia |
lauantai 17. elokuuta 2013
Koulut alko, vapaa-aika väheni!
Eiliseltä ratsastukselta puhelimella otettu kuva! |
♥ (c) Miia |
Ratsastin sitten ponia vielä ravissa ja kävelytin. En huuhtonut Sippeä, kun oli aika viileä ilma. Äiti siis ratsasti eilen Mipun kevyesti. Keskiviikkona muuten kävin Rauhalahdessa tunnilla. Sain ratsuksi pienen Pixi-ponin. Poni tunnetaan tallin pukkikoneena. Pixi on myöskin ihan älyttömän söpö ja pieni. Joskus ennen puolta menin harjailemaan Pixiä ja laittelin kaikessa rauhassa kuntoon. Äiti kävi maksamassa tunnin ja piakkoin sen jälkeen lähdettiin maneesiin. Pixin selkään ei ollut vaikea päästä, joten olin nopeasti kävelemässä alkukäyntejä. Aloitimme vieressä olevan tehtävän käynnissä, jonka jälkeen ravissa ja lopulta laukassa. Tötsien väliin piti tehdä joko pysähdys, käyntiin siirtyminen, ravin lyhentäminen tai koko radan poikki käynnissä. Ravissa Pixi oli pätkittäin ennen laukkaa ihan kivan tuntuinen, poni vaan tuntui tahmaiselta ja pieneltä. Laukassa sain pari ympyrää onnistumaan niin, että poni oli edestä pyöreä. Laukassa Pixi oli huomattavasti vaikeampi, kuin ravissa. Pixi laukkasi aluksi tahmeasti ja yleensä raipasta alkaa vaan pukittelemaan. Itse huomasin raipan olevan aika tehoton, tai sitten en osaa käyttää sitä oikein, nimittäin aina raipalla muistuttaessa Pixi hidasti tempoa. Laukassa sain kuitenkin pari onnistunutta pätkää, kun sain laukan pyörimään eteen.
Loppuraveissa Pixi olikin jo hyvän tuntuinen ja kulki tasaisesti edestä. Käveltiin sitten loppukäynnit ja talliin. Tallissa riisuin Pixin ja harjasin vielä lopuksi palkkioksi. Valitettavasti minulla ei ole tästä tunnista kuvia. Ilmottauduin tuossa äskettäin 31.8 pidettäviin seuraestekisoihin Pieksänmäelle. Hypätään 50-60cm ja 70 cm. Nämä kisat otetaan vähän niinkuin "kauden alottajaisina" ja otettiin rutiinikorkeudet. Meillä kausi on siis jäänyt vähän vajaaksi, mutta nyt päästään taas jatkamaan kautta. 14.9 ja 15.9 sitten Sorsasaloon, KuoRin seuraeste-ja koulukarkeloihin. Esteillä menen varmaan vain 70cm, en taida viitsiä lähteä kokeilemaan 80. Pitää katsoa miten treenit ja kisat sujuu. Koulussa normaali Helppo C.
Nyt alan vähän lepäilemään, nimittäin tuntuu vähän, että kuume saattaisi nousta. Seuraavaan postaukseen siis!
perjantai 9. elokuuta 2013
What I would buy right now?
Tämän ihanuuden voisin kotiuttaa millon tahansa ♥ Kingslandin fleece siis kyseessä. Tämä on täysin haluamispohjalta. |
Sukkia ei voi olla liikaa, enkä osaa enään mennä ilman ratsastussukkia! Nämä ovat kivan yksinkertaiset, mutta eivät kuitenkaan ihan tavallisten ruutusukkien näköiset! |
Tämänkin ihanuuden voisin ottaa millon tahansa ♥ Okei, ehkä vähän tuupparimainen, mutta kyllä piponakin ois ihana! Tarvitsisinkin oikeasti jonkun hevospipon/pannan, ettei aivot jäädy. |
Oon jo pitkään halunnu KL:än kollareita, meinasin eka ostaa KL:än kollarit, enkä hupparia, mut Kuopiossa ei ollu enää kokoja.. |
Tämmönen talviratsastushaalari! Tää ois varmaan lämpönen eikä kävis takkejen ja housujen välistä kylmä selkään! |
Softshell ratsastushousut, nää oon päättäny hankkia, Pikeurit ois ihanat! |
Kingslandin tai jonkun muun merkin untuvatakki! |
Equilinen X-Grip housut ♥ En oo koskaan kokeillu jalassa, mutta nuo näyttää tosi kivoilta ja Equilinen laadun tuntien varmasti laadukkaatkin! |
Kingslandin untuva/toppaliivi (mikä KL-pelle mustakin on tulossa). Nykyinen toppaliivi on jostain prisman alennusmyynneistä ja ihan kauhean näköinen, vaikka onkin ihan lämmin. |
Roecklin topparatsastushanskat. Veikkaan kylläkin, että mun sormet palentus näissäkin, vaikka oon kyllä kuullu kehuja näitten lämpimyydestä! |
Ja sitten jatketaan hevosen varusteilla!
Freejumpin-jalustimet! Näitä saa vaikka missä värissä ja nämä jalustimet on vieläpä turvajalustimet! Itse tykkään enemmän hypätä turvajalustimilla, kuin tavallisilla. |
Kingslandin tai jonkun muun merkin mahavyötön loimi, tämäkin selkään kävellytyksen/kovalla pakkasella ratsastuksen ajaksi. |
"Nythän sulla on hyvä putki päällä niin ratsasta vielä Sippekin!"
Ponin lempipuuhaa nykyään (c) Miia |
Se ravi näyttää suurinpiirtein tälläiseltä, jopa pahemmalta! (c) Miia |
"Mitä sulla on tässä? Mullekko herkkuja?" (c) Miia |
Joskus neljän tai viiden aikaan reipastuin ja lähdin ratsastamaan Mipua. Laitoin suosiolla piuhat ja menin pellolle. Kävelin ensin 15 minuuttia, jonka jälkeen otin isoa ravia ja laukkaa löysin ohjin. Pyysin äitiä kiristämään piuhoja ja rupesin työstämään ravia ja laukkaa isolla ympyrällä. Oikeaan suuntaan, joka on yleensä meille vaikeampi, Mipu oli ihan super, toimi todella kivasti, varsinkin laukassa. Laukka oli myöskin rauhallista ja sitä pystyi säätelemään.
Huomasin jossain vaiheessa, että Mipulta oli irronnut kenkä. Huomasin heti, että etusesta joten nopeasti seis ja alas selästä. Onneksi kenkä oli irronnut, todella siististi, eikä kavio ollut lohkeillut. Kävin sitten näyttämässä kavioita äitille ja isälle. Mipu ei ontunut ja isä sanoi, ettei kavioon kiinni jääneet naulanpätkät painaisi mitenkään, joten loppuverkkasin hevosen vielä ja kävelin. Isä sitten nyyhti naulanpätkät ratsastuksen jälkeen jaloista ja laitettiin etusiin kylmäpatjat noin puoleksi tunniksi. Joskus ennen seitsemää lähdettiin ajamaan rauhalahteen. Tunti alkoi siis varttia vaille kahdeksan ja Eetu oli tunnilla. Minulla on kuvia Eetusta, mutta jostain oudosta syystä ne julkaisukelpoiset kuvat eivät siirtyneet muistitikun mukana vanhemmalta koneeltamme nykyiselle käyttökoneelle vaikka lisäsin ne muistitikulle. Lisäilen kuvat tähän postaukseen, heti kun saan ne siirrettyä.
Nappasin Eetun edelliseltä ratsastajalta ja kysyin minkälainen oli. Kiipesin sitten ponin kyytiin ja voi herranen aika miten pieni se poni oli. Ai kuin niin tykkään enemmän mennä hevosilla. Ei sillä, sain pohkeet hyvin kylkiin ja Eetun satula oli todella mukava istua, joten jalkani löyti siitä helposti hyvän paikan, toisin kuin meidän yleispenkissä. Aloitimme tekemällä molempiin päätyihin kaksi suurta ympyrää. Ensimmäinen ympyrä ulospäin asettaen ja toinen ympyrä reilusti sisään asettaen. Eetu oli aika tahmean tuntuinen ja ei se ollut yllätys, että ratsastuskouluhevonen turtuu. Ravissa ja laukassa teimme samaa tehtävää ja tuli muutama ihan kiva pätkä. Huomasi kyllä etten ole käynyt kouluvalmennuksessa koko kesänä. Jalka vametti taas ja ei pysynyt millään tasaisena, käsi keikutti ponin päätä milloin minnekkin ja en osannut yhtään tukea ulko-ohjalla. Poni oli kuitenkin ihan kivan tuntuinen ja Eetu alkaa näyttämään jo söpöltä, kun on vaalentunut niin paljon. Tunnista sai kuitenkin irti ja tuntui, etten ole aikoihin ollut niin rääkätty, ehkä Haukirannan leirillä viimeksi. Hoidin ponin pois ja äiti varasi minulle vakiotunnin rauhalahteen keskiviikolle. Saa tosin nähdä, jos saan ylläpitohevosen, silloin jää ratsastuskoulutunnit, kun ruvetaan käymään valmennuksissa.
Keskiviikkona ei ratsastettu kumpaakaan, mutta eilen taas minulla oli 14-15 Tuomaksen estevalmennus Keskimäen kentällä. Menin ulos joskus puoli kahdentoista maissa ja laitoin varusteet kasaan. Joskus tasan aikaan haettiin Mipu ja silloin alkoi hevosen puunaus. Mipu nimittäin oli käynyt nukkumassa tarhan yhdessä kuraisimmassa kohdassa. Onneksi saatiin hevonen suhteellisen puhtaaksi, eikä meillä ollut katsojiakaan, kun kyseessä oli yksityisvalmennus siihen aikaan, ettei oppilaitakaan vielä ollut tulossa tunneille. Kahden jälkeen lähdettiin ajamaan Keskimäelle ja oltiin puolen maissa siellä. Otettiin heppa kyydistä ja varustettiin. Kuultiin, että tallissa oli kengittäjä ja käytiin kysymässä viitsisikö hän lyödä siihen etuseen kengän. Onneksi viitsi, nimittäin oli varmaan Mipunkin kivempi mennä. Mentiin sitten ylös ja kerkesin verkkaamaan Mipun melkein kokonaan, ennen kuin Tuomas tuli. Mipu tuntui laukan nostossa tosi laiskalta, joten heitin sitten ohjat pois ja pistin laukkaamaan pari kiekkaa isoa laukkaa. Vaihdoin suuntaan ja sama juttu. Sen jälkeen otin ohjat käteen ja uudestaan laukka. Nyt istuin vahvasti satulaan ja lyhensin laukkaa, kunnes kevensin istuntaa antaen tilaa laukata. Tämän tein molempiin suuntiin,kunnes annoin kävellä. Tuomas kysyi miten on mennyt ja kerroin vähän huonosti menneistä kisoista.
Tuomas sitten sanoi, että nyt mennään suhteellisen pieniä ja haetaan sitä varmuutta. Kentällä oli jumppasarja, joka koostui ristikoista, pystystä ja okserista, pysty apupuomin kanssa ympyrän uralla ja tynnyrieste. Aloitimme niin, että lähestyimme vasemmasta kierroksesta, jumppasarjan pystyn läheltä ristikolle. Ensin yksi hyppy ravissa, sitten kolme hyppyä laukassa. Tuomas sanoi, että ota paikat lähelle, joten pyrin siihen. Kerran tuuppasin turhan kaukaa, mutta muuten paikat onnistuivat aika hyvin. Seuraavaksi otimme niin, että lähestyimme vasemmassa kierrokselta uraa pitkin jumppasarjan vierestä ja käänsin vinosti kohti ristikkoa, jonka jälkeen oikealle ja taas uraa pitkin, vinosti okserille, joka oli silloin vain pieni ristikko. Tulin tämän tehtävän kaksi kertaa ravissa ja yhden tai kaksi kertaa laukassa. Sen jälkeen taisimme pitää pienen huilin, jonka jälkeen tulimme ympyrän uralla olevaa tehtävää. Tämäkin este oli aluksi pienen pieni ristikko. Tuossa kuvassa etäisyydet eivät ole ihan nappiin, tuo ympyrän uralla oleva pysty oli oikeasti niin, että siihen pystyi kaartamaan vasemmasta kierroksesta ristikon jumppasarjan ristikon pystyn puoleiselta puolelta. Tulimme siis niin, että ensin ravasimme ristikolle, kaartaen uralta kohtisuoraan, hypystä pyrittiin laskeutumaan oikeassa laukassa ja hypättiin laukassa ristikko.
Tämä tehtävä onnistui ihan hyvin ja jossain vaiheessa Tuomas nosti esteen pystyksi. Missään vaiheessa hevonen ei tuntunut siltä, että se alkaisi taas kieltelemään ilman syytä. Pienen huilin jälkeen hypättiin jumppasarjaa. Okseri oli vieläkin pieni ristikko ja pysty laskettiin ihan miniksi. Tulimme tällä korkeudella kerran pari, kunnes Tuomas nosti pystyn takaisin sinne kuuteenkymppiin. Nytkin meni ilman ongelmia. Taas pikkuinen huili, jonka jälkeen ravissa ympyrällä olevalle pystylle, josta oikeassa laukassa alas ja jumppis. Nyt tuli ihan tyhmä kielto jumppasarjan pystylle, ihan hevonen itse keksi omasta päästään tämän kiellon, ei ollut edes kaukana paikka. Uudestaan ja nyt vähän äänellä ja raipalla komensin, jolloin hyppäsi taas hyvin. Tultiin jumppasarjaa muutaman kerran ja Tuomas nosti aina välillä okseria. Korkeimmillaan okseri olikin se 90, eikä tuntunut yhtään siltä, että hevonen kieltäisi. Eikä este edes näyttänyt yhtään isolta. Voi tosin johtua siitä, että okserit tuntuvat aina paljon pienemmiltä ja näyttävät paljon pienemmiltä, kuin pystyt, kun pystyt eivät ole mikään lempiesteeni. Mipu saikin kehuja vaikka kuski vametti varmaan vaikka millä tyylillä siellä selässä. Valitettavasti minulla ei ole mitään materiaalia kyseisestä valmennuksesta, koska jätin kameran vahingossa kotiin. Lopuksi hypättiin vielä tynnyri. Tynnyrille tuli yksi kielto, toisella kerralla lähdin tuuppaamaan tosi kaukaa, mutta hyppäsi. Otettiin vielä kerran, jolloin ratsastin ihan normaalissa ratatemmossa ja ratsastin kohti estettä, kuin mitä tahansa. Tehtiin vielä oikeassa kierroksesta uralta kaarrettiin tynnyrille ja siitä vasemmalle. Ekalla kerralla tynnyriltä kaarros vähän valui, mutta toisella kerralla hyppäsi hyvin ja käännös onnistui. Kävelin sitten kunnolla ja huuhdottiin neiti alhaalla. Kotona heitettiin vielä sadeloimi selkään, kun tihuutti vähän ja Mipu oli märkä, kun melkein koko valmennuksen ajan satoi vettä.
Yksi vähän vanhempi kuva (c) Miia |
Siitä melkein suoraan lähdettiin Oheharjuun ja kokeilemaan ylläpitohevosehdokasta. Hevonen oli 8-vuotias ruuna, jolla on hypätty 110 korkeita ratoja. Hevonen vähän testasi, pukitteli vähin (joille minä nauroin ja äiti oli varma että nyt tipun kyydistä). Otin hevosella muutaman hypyn ja hevonen tuntui kivalta hyppääjältä. Hevosella vaan ei oltu menty vähään aikaan omistajan muutettua toiselle paikkakunnalle, jonka vuoksi myöskin alussa vähän temppuili. Enempää en hevosesta kerro, sillä nyt pitää painaa mietintämyssy syvälle päähän ja miettiä, jaksanko koko talven ajan liikuttaa hevosta säännöllisesti, valmentautua, kisata ja käydä koulussa, kaiken tehden täydellä teholla.
Kotona vielä menin vähän Sipellä, otin muutaman pikkupompun ja hoidin pois. Poni oli taas aika kauhea sileällä, kun se kerää nyt jostain niin tajuttomasti energiaa, vaikka se saa energiaa antavaa rehua vaan puolisen desiä päivässä. Ei sillä, hyvä vaan että ponista on kiva tehdä töitä.
Nyt minun pitäisi ryhdistäytyä ja siivota huoneeni, jonka jälkeen jossain vaiheessa ratsastaa jompi kumpi noista laamoista. Ja todellakin miettiä.. Äiti sanoi, että tämä on minun oma päätökseni, kukaan muu ei päätä sitä, otanko tämän hevosen vai en. Nyt olisi vaan yksi todella hyvä mahdollisuus edetä eteenpäin ja päästä valmentautumaan, myöskin kisaamaan. Hyväksi ratsastajaksi ei tule muuten kuin tekemällä töitä ja nyt pitää miettiä, olenko valmis tekemään töitä, nyt kun on vielä kouluakin käytävä.
tiistai 6. elokuuta 2013
Loma sen kun hupenee, koulu sen kun lähenee
Hei. Enään 5 päivää ja taas istutaan koulun penkillä tekemässä tehtäviä. Tuntuu ihan oudolle, että minäkin menen jo kasille! Vasta äskenhän oltiin kutosella. Ei kyllä millään jaksaisi mennä kouluun, mutta onhan siellä jotain positiivista, nimittäin kaverit. Koulukavereita ei tule nimittäin hirveämmin nähtyä lomalla. Nyt takaisin kuitenkin hevosasioihin. Ollaan ratsastettu ihan normaalisti heppoja, Sipellä olen kouluillut ja Mipulla menin sunnuntaina Mipun synttärimaaston ilman satulaa. Mipu siis täytti sunnuntaina 19 vuotta. Ja viime viikon maanantaina oli meidän ja Mipun vuosipäivä, 2 vuotta. Hui miten nopeasti aika on kulunut, äskenhän me ajettiin ekan kerran Maukolaan koeratsastamaan Mipua. Jos haluatte, voin tehdä jonkin laisen vuosipäivä postauksen, vaikka se onkin jo aika myöhässä. En muista tarkalleen mikä päivä menin Sipellä, taisi olla lauantai. Yritin itseasiassa kouluilla, mutta ponilla oli niin hurjasti energiaa, että päätin purkaa sen ihan pienellä esteellä. Poni innostuikin siitä ihan mahdottomasti ja aina esteille syöksyi ihan älyttömän kovaa vauhtia. Voi meidän hupsua pomppuponia ♥.
Pomppuponi ♥ (c) Miia |
Äiti juoksutti Mipua. Sunnuntaina lähdettiin etsimään minun kasvikansioon kasveja (löytyi huimat 5 kappaletta oikeita ja pitäisi olla 20, ai kuin niin pitäisi lähteä etsimään lisää?) ja uittamaan Sippeä. Sippe sitten jaksoi vähän ajan polskia ja uida, jonka jälkeen ratsastin Sipen kotiin päitsillä. Otin yhden ison mäen laukankin ja poni pysy ihan hyvin lapasessa. Sipellä en ole ratsastanut koko kesänä päitsillä, viime kesän huonojen kokemusten vuoksi. Kävin sitten sellaisen neljän kilometrin lenkin tekemässä Mipulla ilman satulaa ja ratsastin vähän kentällä.
Eilen oli hevosilla vapaa päivä ja kävimme Rauhalahdessa varaamassa minulle tunnin. Itseasiassa tänään kello varttia vaille kahdeksan on tuntini. Käytiin myöskin moikkaamassa hevosia ja pikku Duncanikin oli vanhalla paikallaan ♥. Voi miten sekin on kutistunut, tai siis minä kasvanut. Poni oli silloin 2007-2010 hirmu ison tuntunen ja hyvä jos jalat ylttivät yli satulan siiven. Ponin selkää sai katsoa vähän ylöspäin, niin nykyään sitä saa katsoa alaspäin. Mutta sama asia se on Eepinkin kanssa. Vuonna 2011 poni oli ihan huurjan iso ja "hankala" ja "reipas" ratsastaa, mutta nykyään se on ihan hurjan pienen tuntuinen. Eepi on vieläpä aika siro, Duncani on, no tankki. Tänään oleva tunti on B-tunti, joten en varmaan saa Duncania. Lisäksi olen jo aika pitkä, ainakin omasta mielestäni melkein kaikille poneille. Innolla kuitenkin odotan tuntia. Lisäksi eilen äiti varasi minulle ja Mipulle Tuomaksen yksityisvalkan Keskimäellä. Kiva päästä pitkästä aikaa hyppäämään valvovan silmän alla ja totesimme yksityisvalmennuksesta olevan enemmän hyötyä, kuin ratsastuskoulutunnista. Yksityisvalmennuksessa opettaja kuitenkin opettaa vain yhtä oppilasta joten opetus on tehokkaampaa (ainakin useimmiten).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)