"Because I’m happy"

Päivän fiilikset

Moimoi taas kaikille :)! Kuten otsikosta voi jo päätellä, niin fiilis on tällä hetkellä tosi iloinen ja onnellinen. Ulkona paistaa aurinko, on lämmin ja poni oli vieläpä ihan tosi hyvä ratsastaa! Varsinkin tää aurinko ja lämpö nostattaa tosi paljon mielialaa, jaksaa olla iloinen ja tehdä vaikka mitä. Ja tottakai se, että poni on tuntunut koko ratsastuksen ajan hyvältä niin nostattaa vielä lisää mielialaa! Mutta nyt asiaan.

"Et oo tosissas, ollaan menossa töihin? Ja vieläpä sinä idiootti puit mulle sinisen huovan ja pinkit pintelit! Oisit nyt jättäny ees pintelit pois tai hommannu pinkin huovan

Tänään ja eilen ratsastin Sipellä. Eilen ratsastuksen tarkoitus oli vähän jumpata ponia, kun on taas jäänyt vähän tuo ratsastaminen ajamisen rinnalla taka-alalle. Harjasin ja varustin ponin normaalisti, ja sain silti kulutettua siihen toimenpiteeseen aikaa sen puoli tuntia.. Ai minäkö hidas hoitamaan hevosen? En toki. Kävelin alkuun reilut kymmenen minuuttia pitkin ohjin, kunnes otin ohjat käteen ja taivuttelin hieman ponia, hain tuntumaa. Molempiin suuntiin siis käynnissä muutama ympyrä ja sen jälkeen raviin siirtyminen. Ravissa muutama kierros isoa ravia, että poni alkaa liikkumaan eikä nyhvää paikallaan. Isommasta ravista takaisin normaaliin raviin ja taivuttelu alkakoon. Aluksi piti vähän keskustella asiasta taipuminen, piti itse muistaa kääntää oma kroppa oikeaan suuntaan lantioista lähtien, että ponin on helpompi kääntyä. Mulle on muodostunut pieni ongelma kääntää varsinkin oikealle ratsastaessa se, että mulla on vasen olkapää taempana kuin oikea, eli ratsastan periaateessa vasemmalle. Ja silloinhan mulla on lantiokin kääntyneenä vasemmalle -> hevosen vaikea ymmärtää, että haluan kääntyä oikealle ja ratsastan sitä oikealle. Nyt olen kuitenkin keskittynyt siihen, että se suunta mihin ratsastetaan niin sisäolkapää (onko tuo edes sana?) on taempana kuin ulko-olkapää.

Anyway, takaisin asiaan. Kuski oli alkuraveissa ihan hapoilla, ponin pikkuruisiin askeliin totuttelu ja ajatus nyt-minä-ratsastan-selkä-suorana oli mun vatsalihaksille iso juttu. Ajattelin jo, että miten mä pystyn ratsastamaan ponin, kun jo alussa jo hapottaa? Tein ravissa ihan perusjuttuja, ravi-käynti-ravi siirtymisiä, ympyröitä ja muutaman väistön. Ravin tuntuessa hyvältä, tai ainakin "ihan jees", siirryin laukkaan. Laukassa tein vain perus laukkaympyröitä. Tai no, meille ne on aika uusi juttu, viime kesänä laukkaympyrä oli sula mahdottomuus. Ponilla ei vain ollut tasapainoa, eikä voimaa, pyörittää laukkaa kokonaisen ympyrän läpi. Tai sitten poni karkasi ulkoavuilta ja lähti kauniisti pois ympyrän uralta. Vasemmalle laukka on huomattavasti vahvempi kuin oikealle, laukka pyörii ympyrälläkin paremmin ja pysyy paremmin paketissa. Molempiin suuntiin saatiin kuitenkin siedettäviä laukkaympyröitä, joihin oli hyvä lopettaa laukkatyöskentely.

Ravissa vielä rennosti taivuttelin ponin ja kävelin vartin verran löysin ohjin loppuun. Minusta on tosi tärkeä kävellä varsinkin loppuun riittävästi, jonka vuoksi pyrin aina kävelyttämään hevosta sen 10-15 minuuttia. Kävelyn jälkeen poni varusteista, jalkoihin linimenttiä ja kylkien sekä selän venyttely leivän avulla. Hoidon jälkeen poni tarhaan. Ratsastuksesta jäi ihan jees-fiilis, poni oli ehkä aavistuksen huonompi ratsastaa, tai sitten minä vaan olen ihan hukassa.

Tämä kuva taitaa olla viime viikolta, kun menin hakemaan Sippeä töihin. Kaikki oli nukkumassa, myös Pimpula, joka on niin pieni ettei näy :')

"Hyi se pussas mua!"

Tänään ratsastin eilistä rankemmin, mutta edelleen jatkoin taivuttelulla ja jumppailulla. Sippe oli kerrankin ollut kiltti mua kohtaan, eikä ollut piehtaroinut ihteensä ihan likaseks :D. Vaikka löysinkin kaikki muut, paitsi Vilman nukkumasta tarhassa, kun vein vesiä. Pimpulaa ja Sippeä sain käydä jopa paijaamassa, Pimpula varsinki tykkäs ihan mahottomasti, kun rapsuttelin sitä siinä auringon paisteessa ja annoin kaiken huomion yksinomaan hänelle, enkä Sipelle. Huolellisen harjauksen jälkeen poni varusteisiin ja kentälle. Taas se 10-15 minuuttia käyntiä, jonka jälkeen ohjat tuntumalla muutama ympyrä ja pari väistöä. Ravissa en tällä kertaa ottanut reipasta pyrähdyspätkää, mutta pistin heti alkuun ponin ravaamaan kunnolla.

Ravissa samoja juttuja kuin eilen, mutta Sippe oli parempi ratsastaa kuin eilen. Välillä piti muistuttaa raipalla, että pitää ravata ja välillä vahvistaa sisäpohjetta. Raviväistöt oli tosi kivoja, Sippe osaa ne siihen nähden, miten vähän ollaan treenattu, varsin kivasti :). Välillä vieläkin juoksee läpi "väistön", mutta sitten pitää vain itse uskaltaa ja muistaa ratsastaa läpi väistön, niin kyllä se ponikin osaa! Ravin jälkeen taas laukassa vähän töitä. Eka laukannosto vasemmalle oli jo semmoinen "WAU". Poni oikeasti nosti sen laukan ilman, että jankkasin laukka-apuja monta metriä. Laukkaa pysty oikeasti ratsastamaan, siellä pystyi istumaan ja ratsastamaan jalalla, kokoamaan laukan pakettiin. Ois tehny mieli vaan huutaa koko maailmalle miten hieno poni mulla on! Jollekkin tämmönen on tosi pieni juttu, mutta mulle se on tosi iso juttu. Jotenkin aina, kun tulee tuollainen onnistuminen, rupeaa pitämään tuosta ponista vaan entistä enemmän. Tuntee, että on tehnyt jotain oikein, kun ponikin kehittyy. No, nyt takaisin hehkutuksesta asiaan. Oikealle laukka oli myöskin harvinaisen kiva, vaikka poni ei sitä pysty kokoamaan yhtään niin hyvin, kuin vasenta. Vasemman saa hyvään pakettiin ja ponin ryhtiin, oikealle pitää vielä antaa vähän mennä pidempänä ja löysemmässä paketissa.

Ravissa tein vielä vähän töitä, ympyröitä ja pari pätkää raviavoa. Poni oli oikein super hieno ja ansaitsi loppuun oikein pitkät käynnit. Ratsastuksen jälkeen varusteet pois ja jalkoihin linimenttiä. Olin tällä kertaa reipas ja venyttelin ponin jalatkin, selän ja kylkien lisäksi. Tarhassa Sippe rupesikin heti piehtaroimaan, tulihan sille hieman hikikin :). Tämän päiväsestä ratsastuksesta jäi oikein hyvä fiilis, olin koko laukkaamisen ajan vaan hangon keksinä, niin kivalta se selkään tuntui! Käytiin sitten äidin ja kahden pikkuveljen kanssa Hööksissä. Mukaan sieltä lähti Mipulle ja Sipelle pölyharjat, Mipu sai vihreän ja Sippe pinkin (ja ponin omistaja, Paavo, vielä päätti sininen vai pinkki ;) ), musta harjakampa, koulupiiska, päitset ja hevosnameja. Katselin itselleni sitten tummansinistä kisapaitaa, tummansinistä kisatakkia ja uusia chapseja, mutta ne jäi ainakin vielä kauppaan.

Videota kaipaillaan kovasti, sen teen kunhan tästä kerkeän. Maanantaista keskiviikkoon mulla on TET-jakso Ratsutila Rantahaassa, siellä viettelen sitten päivät. Tai no, kyllähän mä sieltä yöks ja illaks kotiin tuun. Yritän päivitellä taas mahdollisimman pian.

Nämä pikkupallerotkin ovat hengissä, samoin Mipu, vaikka tämän postauksen omistinkin vain meidän pienen herran touhuiluille. Vilman massussa kasvaa pieni hevosenalku ja Pimpula kasvaa kokoajan isommaksi ja isommaksi, päteväksi pikku ponineidiksi :) Näiden kuulumisten saattelemana, seuraavaan postaukseen!

Kuulumisia ja estetreeni-kertomus

Moimoi taas kaikille (:! Laiskaakin laiskempi bloggaaja yrittää tässä nyt kirjutella jonkinlaisen kuulumispostauksen. Ensin on pakko mainita, että Kuopioonkin on vihdoin tullut kevät. Yhdessä vaiheessa oli tosi kylmä jakso, yöllä lämpötila kävi pakkasen puolella, kouluun oli ikävä lähteä, kun tiesi että jäätyy. Mutta nyt on ollut mukavan lämmintä ja on saanut heittää ratsastaessa jo välikausitakkia pois, kun on tullut kuuma. Koulussakin on viimeinen jakso lähtenyt käyntiin, huihui, kohta on kesä! Nytkin nämä kaksi seuraavaa viikkoa ovat aika super helppoja, koska ensi viikolla on vain neljä päivää koulua, seuraavalla on kolmen päivän TET ja vappuloma. Sitten alkaakin viime hetken puristus koulun suhteen.

Viime viikolla oli vielä aika ikävä ilma ja paikat oli vähän raskaita pohjiltaan. Pohjien raskauden huomasi Sipellä ajaessa tosi helposti. Poni oli huomattavasti haluttomampi juoksemaan, huomasi myös sport trackerin avulla aika nopeasti, ettei ponilla riitä vielä kunto juosta raskaalla. Vauhdit tippu aika paljon (keskinopeus ja huippunopeus) ja väliajatkin suureni. Lauantaina lenkiltä tullessa oli turhaantunu olo, kun poni oli niin huono ajaa. Lauantaina kävin ajamassa 4,5 kilsaa, oli tarkoitus ajaa normaali lähemmäs kuuden kilsan lenkki, mutta en sitten viitsinyt poniakaan kiusata, kun huomasi ettei juoksu maita.

Sunnuntaina kävin taas ajamassa, halusin tietää johtuuko tämä edellisen päivän laiskuus nyt pohjasta vai onko ponissa jotain vikaa, kuten jalka/selkä kipeä. Ajoin vaan reilun 3,5 kilsan lenkin, en käynyt yhdellä hiekkatiellä kuin vain vähän matkaa ajamassa, koska poni oli parempi kuin lauantaina ajaa! Pidin siis kevyen hölkkäpäivän, ajoin lähinnä vain hyvillä pohjilla ja pidin hyvän vauhdin yllä.

Maanantaina oli vapaapäivä ja tiistaina juoksutus. Tammat pääsi samaan aikaan, kun Sippe joutui töihin, toiseen tarhaan juoksemaan, joten Sippe ei oikein malttanut keskittyä töihin. Molempiin suuntiin saatiin kuitenkin laukat nostettua, joten ihan tyytyväinen olin (:. Lisäksi ponista lähti pätkittäin tosi kivan näköistä ravia.

Keskiviikkona päästiinkin tosi toimiin, nimittäin lähdettiin ihan ajan kanssa Mipulla ja Sipellä maastoon :)! Äiti ratsasti Mipulla ja minä kärryttelin Sipellä perässä (ja edellä). Paikat oli nyt kuivemmat, joten Sipestäkin oli tosi kivaa juosta ja sen huomasi myöskin sport trackeria katsoessa. Poni jaksoi tosi hyvin koko lenkin ja oli tosi kiva päästellä kunnon suorilla menemään. Kotona kävelyttelin sitten vähän ponia ja hoidin pois. Jalkoihin laitoin MSM+kaksiteholinimenttiä ja venyttelin jalat, kyljet ja selän.

Sippe sai uudet bootsit ja nää on musta ihan super kivan väriset (:! Lisäksi tuli todettua, että kumibootsit on ehdottomasti helpoimmat pitää puhtaana!

Torstaina menin molemmilla hevosilla vähän kavaljetteja. Molemmat oli ihan kivoja, Mipu oli kyllä päivän yllätys. Sippe jaksoi tosi hyvin koko treenin, otin toki pieniä välikäyntejä välistä ja pyrin etten kokoajan tee jotain laukassa, vaan ravasin välillä ja otin ponia avuille. Lopuksi otin pari vähän isompaa hyppyä ja Sippe pomppasi oikein kivasti yli, johon oli hyvä lopettaa. Mipulla menin samoja tehtäviä kuin Sipellä, tosin lisäsin niihen vaikeutta, kuten koko tehtävän läpi samoilla kierroksilla pyöriminen. Mipu olikin päivän yllätys siinä vaiheessa, kun saatiin hallittuja laukkaympyröitä, vaikka mukana olikin puomi. Muutenkin viime aikoina Mipu on ollut tosi kiva laukassa, onkohan se viimein älynnyt ettei kaahottamisessa ole järkeä.

Perjantaina ratsastin ensin Mipulla kentällä koulua. Tein lähinnä töitä niin, että saisin hevosen lavat auki ja liikkumaan suht'reippaasti, mutta ei kuitenkaan kaahottaen. Päivän aiheena oli siis avotaivutukset, pohkeenväistöt, takaosakäännökset, taivuttelua ja siirtymiset. Laukasta käyntiin siirtymiset oli aluksi ihan tuskaa, kun hevonen sai kiskastua mut kaulalle. Loppua kohden opin itse valmistelemaan ajoissa vatsalihaksilla siirtymisen ja sain pidettyä itseni kasassa koko siirtymisen läpi. Avot onnistui ihan kivasti, takaosakäännökset ympyränuralla tahtoi välillä olla liian "jyrkkiä", tarkoituksena oli avata paikkoja, joten käännös saa olla vähän normaalia "laajempi". Lopussa mummo rupesi jo tosi kivasti rentoutumaan (:

Käytiin äitin kanssa ajamassa Sippe, äiti tuli vähän katsomaan miten poni kulkee ja toimi "rengaspainona". Ponille on kuitenkin ruvennut tulemaan jo vähän kuntoa, joten äidin tuoma painon lisäys kärryille teki hyvää. Pimpulakin pääsi peräponiksi ja toimikin virassa oikein mallikkaasti. Äiti ja Pimpula tekivät lyhyemmän lenkin kuin me Sipen kanssa, Sipen kanssa tehtiin 5,5 kilometrin lenkki. Pohjat oli taas vähän raskaina, joten huonommissa kohdissa en ajattanut mitään hullua vauhtia, vaan annoin ponin itse päättää. Myöskin reippaalle 300 metrille matkaa on levitetty isoa sepeliä, joten siinä kohdi tottakai kävellään tien sivussa.

Tänään Sipellä ja Mipulla oli vapaapäivä, jonka varsinki Sippe ansaitsi! Poika oli tehny tosi reippaasti taas töitä :).

Tunnistaako joku edellisen kuvan herran? Joo, Keskimäen Reverans komistelee kuvassa. Kävin tänään siis vähän fiilistelemässä ihanaa ilmaa keväisten estetreenejen merkeissä vanhan herran kanssa. Hauskaa oli, ensimmäinen rata oli vähän hakemista, istuin itse liian raskaasti ja vaikutin liikaa hevoseen, oli joku pakollinen "tarve" "työstää" hevosta, vaikka olisi pitänyt vain antaa sujua. Onneksi esteet oli vielä tosi pieniä, isommilla oli homma kostautunut. Nostettiin sitten esteitä, esteet oli kuitenkin vielä kahdeksankympin matalemmalla puolella. Saatiin ottaa sillä korkeudella yksi verkkahyppy. Lähtiessäni verkkaesteelle lähestymään, onnistuin nostamaan väärän laukan, jonka "ansioista" sain tehdä laukanvaihdon. Reve kiihtyy aina kivasti laukanvaihdoista, joten kun vaihdoin verkkahypyn jälkeen (joka meni ihan kivasti), piti vaihtaa suunta, joten tarjoutui sopiva tilaisuus vaihtaa taas laukka vaihdolla.

Vaihdon jälkeen Tuomas käski olla kevyempänä ja laukata, joten kerrankin olin kevyempänä. Ensimmäinen este taisi tulla hieman lähelle (huomatkaa miten hyvä muisti mulla on), mutta hyvin yli. Kakkonen myöskin hieman läheltä, jonka jälkeen tiukka käännös kolmoselle. Kolmonen hypättiin ihan pohjasta, jonka jälkeen kevyttä istuntaa kehiin ja vähän jalkaa ja maiskutusta. Linja oli normaali kolme, Revelle ehkä jopa aavistuksen pitkä. Kaarteessa oli hyvä laukka, mutta odotin kuitenkin vielä yhtä askelta lisää. Reve päätti kuitenkin, ettei mitään lisäaskelia, vaan ponkasi tosi isosti pystyn yli. Itse jäin vähän jälkeen, mutta olin kuitenkin mukana menossa toiselle. Ja tämä "aavistuksen pitkä kolmonen" olikin sitten jo vähän ahdas kolmonen. Linjan kakkonen siis pohjasta. Okserille annoin taas laukata ja se päästiin kivasta paikasta hyppäämään. Vikalle esteelle annoin edetä kunnolla ja sillä esteellä tuntui hyppääminen niin kivalta, että olisin voinut jatkaa loputtomiin.

Oli tosi kiva mennä sillä vanhalla kunnon Revellä, joka syttyy ja melkein vie mua (joo, Reve vei mua pätkittäin vähän). Laukkakin alkoi muistuttamaan laukkaa, eikä paikallaan loikkimista. Taputukset hieno Reve oli siis ansainnut.

2010 talvella otettu kuva minusta ja Revestä. Oli neljäs ratsastuskerta Revellä ja hevonen vei välistä ihan 100-0. Ja joo, naurakaa vaan mulle ja mun pienuudelle, en enään ihan noin pieni sentään oo :') (c) Emilia Räisänen

Tämä laiska bloggaaja yrittää (taas) vähän ryhdistäytyä ja tehdä paljon toivottua videota blogin puolelle. Minut löytää muuten instagramista nimellä iiiidaaaaaah, jonne päivittelen useammin kuin blogiin, jos myöskin mun elämä hevostelun ulkopuolelta kiinnostaa. Ja ask.fm löytyy nimellä iiiidaaaah. Seuraavaan postaukseen ja hyvää pääsiäistä kaikille, vaikka taitaa olla vähän myöhäistä nyt tätä toivotella, no parempi nyt kun ei milloinkaan.