keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Kuulumisia part. 345071

Moi! Nyt, kun kerrankin on aikaa ja saan viettää vähän niinkuin "heppavapaan" päivän, niin tulin sitten päivittämään blogia. Kerron nyt vähän viime päivien tapahtumista, nykyään varsinkin Sipen kuulumisia on helppo kertoa pidemmältäkin aikaväliltä, koska pidän Sipen liikutuksista kirjaa.

Lauantaina kävin ajamassa Sipellä n. 5,5 kilometrin lenkin. Poni oli tosi reipas, meni kivan reipasta hölkkää kokoajan ja kiihdytti sitten hyvin spurtteihin. Tien pohja oli vaan aika raskas, kun tähän aikaan vuodesta tie jäätyy yöllä, mutta sulaa päiväksi. Kävin ajamassa aika perus lenkin, mitä pystyy tekemään niin, ettei mene Karttulan tien yli. Oon myöskin tehny tavaksi ohjasajaa loppukäynnit eli heti, kun tulen pihaan, nappasen kärryt pois (lue: hakkaan oikeaa aisaa niin pitkään kunnes se irtoaa lukosta). Lopuksi vielä jalkojen ja mahan huolellinen harjaus, linimenttiä jalkoihin ja jalkojen, kylkien ja selän venyttelyt. Linimenttinä meillä toimii MSM+kaksiteholinimentti.

Sunnuntaina käytiin äitin kanssa maastossa, äiti-Mipu ja minä-Sippe kokoonpanolla. Ajoin Sipellä siis ja käytiin n.10 kilometriä heittämässä. Sippe oli tosi mukava ajaa, muutaman kerran pomppas laukalle spurteissa, mutta anto kuitenkin hyvin alas. Lisäksi spurteissa ei tarvinnu kokoajan olla käskemässä, kun oli sopivan motivoiva vauhdittaja. Ajoin kotiinpäin tullessa sellaiset puolitoista-kaksi kilometriä ilman shekkiä ja viimeiset 700-800 metriä kotiin käyntiä. Kotona vielä ohjasajaen käyntiä. Jalkoihin taas, niinkuin aina ajon ja raskaan ratsastuksen jälkeen laitan, linimenttiä ja venyttelyt. Sipeltä muuten lähti se kauhea niskasiiliä esittävä töyhtö niskasta ja tilalla on nyt nätti ja siisti niskasiili :)
Innostuin vähän näpertämään :') Minäkin laatua!

Maanantaina juoksutin Sipen vain kevyesti molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa, kentän pohja oli sen verta raskas ja hiekalla olevaa osuutta on sen verta vähän vielä, etten laukkaa uskaltanut ruveta mukaan ottamaan. Minulla oli tunti Keskimäellä klo.19-20. Ratsuna toimi pitkästä pitkästä aikaa Roope. Mentiin tunnilla koulua ja Ropsu oli ihan kiva. Tehtiin avotaivutuksia, pohkeenväistöjä, loivia kiemurauria, vastalaukkoja ja sitten pääty-ympyrällä niin, että Tuomas aina huuti mitä tehdään milloinkin. Laukka oli jotain aivan kauheaa, totesin heti alkuverryttelyssä, etten osaa istua siihen laukkaan. Vaikka kuinka yritin istua ympärille, painaa jalan pitkälle alas niin silti hölskyin sielä laukassa enkä saanut hevosta taipumaan pohkeen ympärille. Oon kait vaan tottunut "liian hyvään laukkaan", sillä edes Mipu ei mene noin vaikeasti istuttavaa laukkaa. Vastalaukat kuitenkin onnistui, avoissa ja pohkeenväistöissä Ropsu oli tosi kiva!

Tehtiin myös muutama askellajin temmon muutos tehtäviä ja Roopesta lähti tosi kivasti ravia! Lopuksi vielä vähän voimistelua selässä ja epätoivoisia yrityksiä saada sakset. Lopulta sain, kun Tuomas auttoi, tehtyä vähän kömpelöt sakset. Loppuraveissa Roope oli tosi reippaan tuntunen, kerrankin oli tunti milloin ei tarvinnu menettää hermoja sen asian suhteen, kun poni ei liiku! Tunnista jäi ihan kiva maku suuhun, Roope oli normaalia kivempi poni (:!

Eilen ratsastin molemmat omat heposet. Mipun kanssa käytiin vähän maastossa fiilistelemässä, annoin mummon mennä ihan omaa tahtia ja yritin nauttia niistä auringon säteistä, joita vielä ilta viiden jälkeen on näkyvissä täällä metsikössä. Ennen laukkoja Mipu tuntui jopa vähän epäpuhtaalta ja laiskalta, mutta laukkaamisen jälkeen vertyi ja reipastui. Mipun kanssa jaksaisi laukata ihan älyttömän pitkään, sen kyydissä on vaan niin mukava olla kevyessä istunnassa ja antaa hevosen edetä, tuntea kuinka kivaa Mipulla on! Meidän perheelle on tosi tärkeää, että hevoset voi hyvin ja ne näyttää onnellisilta. Ja Mipusta näkee ja tuntee, kuinka paljon se tykkää liikkua ja tehdä töitä. Kotona taivuttelin kentällä tovin käynnissä, koska kenttä on edelleen puoliksi jääkuoren alla. Lopussa taivuttelua alkoi löytyä jo rentoutta, johon oli hyvä lopettaa. Mipulle tuli tuon kauhean karvansa kanssa hiki, joten heitin fleeceloimen, jossa on liukas ulkopinta, selkään ja tarhaan.

Mipun jälkeen vuorossa oli Sippe ja kevyet iltafiilistelyt, koska kuskin olo tuntui vähän kipeältä. Halusin kuitenkin ratsastaa ja taivutella Sipen, Sipen kanssa aina fiilis nousee, vaikka oiskin vähän väsyny olo. Kävin pellolla kävelemässä ja Pimpulakin tuli meidän mukaan. Vauva veti kunnon rallia ja oli Sipelle ihan "Hei setä, nyt leikitään!". Pimpula lietsoikin Sipen sitten muutaman kerran testaamaan, onko pakko tehdä töitä. Valitettavasti pojan oli pakko tehdä töitä ympyrällä taivuttelun muodossa kentällä. Poni oli itseasiassa tosi kivasti irti molemmista kyljistä, ei tullut missään vaiheessa mitään jäkityskohtausta, ja varsinkin ylämäkilaukan jälkeen (edelleen syynä kentän jää) oli askel tosi reipas. Hyvään fiilikseen oli hyvä lopetaa, joten isot taputukset ponille ja kävelytyksen sekä venyttelyn jälkeen tarhaan.
Poni oli eilen astetta söpömpi :3 Ja viltti oli tarpeeseen, ilta kuuden jälkeen oli oikeasti KYLMÄ!

Tänään molemmat hepat viettivät vapaapäivää ja minä hevosvapaata.

Huomenna olisi tarkoitus käydä joko ajamassa tai ratsastamassa Sippe, samoin perjantaina. Nyt, tämä tyttö lähtee tekemään iltaruokinnan ja painuu sitten tekemään läksyt. Seuraavaan postaukseen siis!

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kuulumisia kera kännykkäkuvien

Hei! Tylsän lauantai-aamun kunniaksi päädyin nyt hieman päivittelemään blogia kännykkään kertyneiden kuvien kera. Kännykkään kertyy viikottain kuvia, paljon enemmän kuin kameraan. Lisäksi kännykästä on nopeampi siirtää kuvat koneelle :) Kuvien laatu on siis sitä tasoa, kuin Xcoverin kamera pystyy tarjoamaan, eli ei mitään päätä huimaavaa.
Olin kaverini Elinan luona hiihtolomalla muutaman päivän ja oli pakko ottaa kaverikuva hänen lutuisen ylläpitohepan pusukaveri Artun kanssa :)
Pakollisia "menossa ajamaan"-kuvia löytyy... Viime aikoina on tullut ajettua tosi paljon, verrattuna siihen, että ennen ajaminen oli vain "no en jaksa ratsastaa, käynpä ajamassa". Nyt ajamisella on tarkoitus nostattaa ponin kuntoa ja ainakin yritetään saada poni (ja kuski) siihen kuntoon, että päästäisiin joku startti starttaamaan loppuvuodesta.

Myöskin tälläisiä kuvia löytyy yhteensä varmaan lähemmäs sata, pakollinen "menossa/tulossa ratsastamasta"-kuva :D Tämä kuva on otettu silloin, kun vielä oli lunta ja pystyi edes jotenkin ratsastamaan, muualla kuin tiellä ja pellolla yhdellä ympyrällä.
Pimpulakin tulee joskus mukaan "treenaamaan", eli pyörii mukana jonkin aikaa ja sitten, kun aika käy pitkäksi niin lähtee joko tarhaan tai heinäpaalille, hupsu (mutta silti välillä niin rasittava) vauva♥
Eikös olekkin aika energisen näköinen treenikaveri mulla?
Nyt jo astetta innokkaamman näköinen (ja karvainen) treenikaveri :)!
Vanhusta unohtamatta, myöskin sen selässä on tullut käytyä ja treenattua.
7.3 oli juoksutuspäivä ja huonon kelin piti tulla myöhemmin illasta, joten heti aamusta juoksuttamaan poni. Heppahommissa meni muuten helposti se pari tuntia, vaikka "vain juoksutin".
"Nyt jos tulee haavoja jalkoihin, niin sitten kyllä ihmettelen, miten se voi olla mahdollista?". Hanki oli siis kova ja tarkoituksena ratsastaa, joten käärin ponin jokaiseen jalkaan pintelit ja etusiin vielä bootsit. Ei muuten tullut haavoja! RIP: B'SEEN-bootsit
Sanni Siilin kisojen jälkeen, odottelemassa kyytiä :)
Pimpula sanoo kaikille MOOOOI!
Tässä nyt muutama kuva, jotka kertovat toivottavasti enemmän tai vähemmän (tai sitten eivät yhtään) meidän arjesta. Parempaa tekstipostausta tulossa, kunhan päästään nyt kunnolla treenailemaan. Nyt tosiaan ratsastus on lähinnä maastoilua, tiellä koulun vääntämistä tai pellolla humputtelua (kenttä pliis, sula jo!). Toivottavasti kevät tulee äkkiä, nimittäin minä ainakin olisin jo ihan valmis aloittamaan kunnon treenailun ja lähteä radalle koittamaan kuinka kovaa poni pääsee! Kuulumispostaus videon muodossakin tulee varmaan joskus. Nyt kuitenkin adios, toivottavasti jaksan tulla taas mahdollisimman pian kirjoittelemaan :)!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Long time no see, again


Voisi taas herättää tämän blogin tästä talvihorroksesta. Tarkoitus on ollut postailla, mutta aina se on jäänyt ja jäänyt ja jäänyt. Laiska bloggaaja, hyi minä. Ette kuitenkaan ole jääneet mistään merkittävästä paitsi, mitä nyt yhdestä pikkiriikkisestä asiasta. Nimittäin ensi kesänä juhannuksen aikaan, jos kaikki menee hyvin, syntyy meille pieni heppavauva. Vilma on siis kantavana :)!

Pimpula kasvaa ja yrittää aikuistua pikkuhiljaa. Neidiltä löytyy yllättävän paljon omaa tahtoa, mutta on kuitenkin tosi utelias. Ollaan käytetty jo neidin omia suitsia muutaman kerran päässä hetken aikaa, nosteltu jalkoja, harjailtu, rapsuteltu tarhassa, taluteltu ja näytetty rajoja. Taluttaessa Pimpula saattaa ruveta keulimaan ja painaa liian kovaa, joten Pimpulaa ei esim. veljeni Kalle kauheammin saa talutella, ettei mitään satu ja huonot tavat saadaan kitkettyä pois.

Sipen ja Mipun kanssa ollaan treenailtu suht'normaalisti. Lähinnä minua on nähty Sipen kärryillä ja kyydissä, vaikka olenkin myös Mipua ratsastanut. Sippe on ollut koko talven ajan ratsastaessa tosi hyvä. Aina ratsastamisen jälkeen on ollut hyvä fiilis, poni on toiminut, taipunut ja ollut ratsastettavissa istunnalla. Olen myöskin löytänyt sopivamman tyylin ratsastaa Sippeä, jolloin poni ei tunne niin paljon painetta ja ala pukittelemaan, kun ei kestä liian suurta painetta. Ajaessakin poni on ollut aika kiva, välillä yrittää pompata laukalle ja joskus on onnistunutkin siinä, mutta on kyllä muuten ollut tosi hyvä ja innokas. Vielä, kun saataisiin ne hiitti-ja kisakärryt ja kuskille kortti, niin....

Mipun kanssa ollaan suunniteltu vähän kisoja jo tälle kaudelle, tottakai pieniä ja helppoja luokkia, ei enään miään suuria suunnitelmia ja haaveita "isoista" luokista. Tarkoitus, jos kaikki taas menee hyvin, olisi käydä 30.päivä tätä kuuta vähän aukaisemaan mummonkin kisakautta Siilinjärven seurakarkeloissa.

Tosiaan, kun sanoin mummon kautta, tarkoitin nimen omaan Mipun kautta. Minun kausi korkattiin eilen Siilinjärven seurakarkeloissa kera Sannin, eli Chancyn. Samalla myöskin hyppäsin ensimmäisen 80cm luokan. Menin aamulla tallille kahdeksaksi ja varttia vaille yhdeksän lastattin Sanni ja Rosi kyytiin. Kun päästiin Siiliin, käytiin ensin maksamassa maksut kansliaan ja samalla vilkaisin rataa. Rata oli aika simppeli, ei oikeastaan mitään kovin vaikeaa, vähän normaalin "Tuomas-radan tyyppinen". Eli looginen. Vieressä rata.

Hyppäsin luokassa toiseksi viimeisenä ja Sannilla hyppäsi ennen minua yksi ratsastaja. Sanni teki edellisellä ratsastajalla puhtaan radan, joten hyvällä fiiliksellä lähdettiin verkkaamaan ja radalle. Verkassa otin yhteensä kolme hyppyä, kaksi pystyä ja yhden okserin. Taru oli auttamassa verkassa ja muistutti hyvästä temmosta, laukkaamisesta kaarteen läpi ja siitä, että kun laukka on hyvä, tulee paikat itsestään. Jokainen hyppy olikin onnistunut, kun muistin laukata hyvin kaarteen läpi. Ennen radalle lähtöä otin kunnon laukan alle, laukkasin muutaman ympyrän ja radalle. Ensimmäiselle esteelle tsemppasin tarkoituksella, kerrottiin ettei ensimmäiselle saa tulla liian löysästi. Ensimmäinen este oli helppo nousuokseri, josta mentiin kevyesti yli. Sanni meinasi vähän lähteä vasemmalle hypyn jälkeen, mutta sain onneksi ennen hevosen kääntymistä suoristettua. Seuraavana oli linja. Toiselle ja kolmannelle tuli hieman pohjaan, taisi tulla kuusi vai seitsemän askelta väliin.

Neloselle oli pitkä lähestyminen, mutta kuitenkin este oli tavallaan vaikea. Nimittäin kohti katsomoa ja möröt alla. Ja tämä este oli ainut este, jolle tein itselleni todella yleisen virhee, pakitin. Pari askelta ennen estettä nypin laukan pois, mutta hevonen oli menossa ja pomppasi. Mahdollisimman hyvin päätyyn, suoristus ja sarja. Sarjalle tultiin hieman pohjaan. Hieman ahdas vitonen ja kutosesta yli. Mahdollisimman tarkka tie perusradan viimeiselle esteelle, täydessä olevalle tasaokserille. Tässä jäin pitämään vähän turhan paljon, olisi pitänyt antaa laukan rullata, mutta en sentään nyppinyt laukkaa ihan kokonaan pois. Sanni hienona tammana pomppasi yli ja siitä sitten uusintaan.

Annoin hevosen laukata hieman reippaammin, oikaisin päädystä ja suoristus. Hevonen oli kuitenkin vino pystyllä, ulkoavut eivät olleet läpi ja kaarre kasilta ysille valui. Sain kuitenkin käännettyä ja Sanni rehellisenä hevosena hyppäsi. Taas vähän oikoen päädystä sarja, jolle lähdettiin nyt jo hieman kaukaa. Neljä laukkaa ja 11, hieman oikoen päädystä, taas, ja nyt tasaokseri nappipaikasta. Sitä tunnetta, kun ratsastaa radan puhtaasti ja tuntuu, että kerrankin onnistui jossain, ei voita mikään! Sanni sai tosi paljon taputuksia ja kehuja, hieno hevonen vei ihan surkeasti ratsastavan kuskin maaliin. Tuolla suorituksella tuli sitten toinen sija ja Keskimäelle kaksoisvoitto!

Aluksi ei pitänyt saada mennä hevosilla palkintojen jakoon, mutta sitten mentiinkin. Sanni käyttäytyi palkintojen jaossa vanhan kisahevosen tavoin hienosti, mitä nyt kunniakierrokselle lähtiessä meinasi lähteä alta. Hoidettiin sitten toisen kilpailijan kanssa tamma poikkeen (hän sijoittui seitsemänneksi, hyvä Snabe ja Marjut♥) ja Sanni jäi vielä odottamaan kyytiä takaisin tallille, kun itse lähdin jo kotiin.

Kisapäivä meni siis ihan putkeen, päästiin korkkaamaan tämä kisakausi, minun ensimmäinen 80 ja päivän kruunasi toinen sija. Tuossa alla video radasta, toivottavasti kenenkään silmät eivät kuole!


Loppuun lisäilen vielä kuvia kisoista, kiitos kaikille kuvien ottajille ja tämä bloggaaja yrittää nyt parantaa tapansa ja alkaa taas bloggaamaan! On muuten tullut ehdotuksia, että tekisin vlogin. Valitettavasti en ole tekemässä vlogia, mutta voin kyllä joskus tehdä kuulumiset videon muodossa, kun aina ei ole kuviakaan, jolloin video voisi olla parempi! Mutta nyt, niihin kuviin!

Sanni on vaan niin kaunis♥(c) bonbon.galleria.fi

(c) Julia Virkki

(c) Julia Virkki

(c) bonbon.galleria.fi


(c) bonbon.galleria.fi