Hei taas!
Mulle iski nyt kamala into kirjotella tänne Iidan blogiin joten kerron nyt Iidan puolesta tämän päivän puuhasteluista.
Iida tuli koulusta kolmen maissa,söi,vaihtoi vaatteet ja sit lähettiin heppoja harjailee. Iida harjas Sibeliusta,minä sillä aikaa siivoilin kakkakikkareita tarhasta että kopista. Sitten Mipun kimppuun..onneks siitä ei vielä irtoo pahemmin karvaa :) Iida harjaili siinä sitten Vilman. Vilmuska jäi tarhaan kilttinä tyttönä syömään ja me lähettiin varustamaan karvaooppelit. Vähän aikaa jaksoin tossa meidän lumisella kentällä taivutella,sitten paloi pinna ja lähdin maastoon. Iida jäi Sipen kanssa pihaan. Kävin sellasen 3km lenkin paljon ravaillen ja kotiin päin sitten pikku pätkä laukkaa. Lopuks mentiin vielä pellolle tarpomaan umpi hankeen. Ja olinpa sen verran laiska että jätin Mipun suoraan tarhaan,otin vaan varusteet pois..
Äsken iltaruokinnalla siivoilin vielä koppia ja rapsuttelin Mipsua. Alkuun se oli ihan hauskaa kun neiti oikein änkesi ittensä rapsutettavaksi mutta nyt ei oikein aina jaksas..ja sitten kun se on niin ovela ettei päästä pois jos ei tarpeeks rapsuttele ja minä kun oon vielä sellanen että en raaski komentaa. On se vaan sellanen Rakkauspakkaus <3
Huomenna ois sitten tarkoitus hieman hypellä! Jospa Iida sais otettua muutamia kuvia :)


Sanna

Ajamista ja polvi ongelmia

Moi kaikki! Taas on tämä postailu vähän jäänyt, mutta oon nyt yrittänyt panostaa kouluun. Tosiaan kuten otsikosta käy ilmi, polveni kiukuttelevat välillä tosi pahasti. Esimerkiksi eilen, kun oli tarkoitus ratsastaa niin polveni kiukuttelivat niin pahasti, etten voinut ratsastaa. Polviin oli perjantain tunnilla käynyt pahasti tuuli ja ne jäätyivät. Mutta aloitetaampa tuntiselostuksella.

Keskiviikkona kävin poikkeuksellisesti Keskimäen Este 2 ryhmän tunnilla. Aiheena oli takaosakäännökset ja taivutukset, mutta koska meidän opettajannamme oli ratsastuksenohjaajaksi opiskeleva opettamassa, menimme avoja ja sulkuja. Ratsunani oli Rilla. Menin tallille joskus puolen aikaan ja aloin varustamaan Rillaa. Harjasin ponin huolella ja varustin. Talutimme ponit kentälle, nousimme kyytiin ja aloimme kävellä. Piakkoin aloimme tekemään alkuverkkaa. Pistin tavoitteeksi itselleni, että poni olisi taivuteltavissa ja rento. Alkuverkassa Rilla olikin jopa laukassakin mukava, taipui ja kuunteli apuja.Aloitimme avoilla, jotka onnistuivat meidän osalta hyvin.

Suluissa sen sijaan Rilla kyllä poikitti, mutta ei taipunut kaulassa. En ymmärtänyt yhtään, yritin parhaani mukaan taivutella ponia ja poni oli sileällä tosi mukava, mutta heti kun käännyimme suoralle jossa sulku tehtiin, poni jäykistyi ja puri kiinni. No, otimme vaan sellaisia pätkiä mistä jäi kummallekkin hyvä mieli ja lopetimme ponin kiusaamisen suluilla. Teimme vielä laukassa pari avoa, jotka menivät vähän penkin alle, Rilla nimittäin taas muuttui suoralla ihan älyttömän huonoksi. Loppuravit meni ihan kivasti ja siihen oli hyvä lopettaa.

Perjantaina mentiin taas joskus puolen aikaan tallille ja ratsunani oli Eepi. Aiheena oli ilman jalustimia esteitä. Minulla jäi kannukset kotiin, joten lainasin Elinalta hänen kannuksiaan. Joskus kymmentä vaille lähdimme ylös ja juttujen laatu ylösnoustessa oli kyllä aivan mahtava. Nappasin edelliseltä ratsastajalta Eepin, kiipesin selkään ja lähdin kävelemään. Eepi oli tosi tahmainen ja lisäksi jalustinkumit olivat toosi liukkaat. Jalka lipsui kokoajan poikkeen. Verkkasin sitten nopeasti, monenlaiset kiroukset päässäni mutisten. Olin jopa onnellinen kun sain ottaa jalustimet pois. Aloitimme yksinkertaisella tehtävällä jossa hyppäsimme pienen minipystyn, kukkulan takaa 6 askeleen linja, taas minipysty ja kukkulan edestä sininen pysty. Eepi oli ihan kiva, paitsi että itse tein tuossa linjalla mokan. Ratsastin liian isoa laukkaa ja Eepi lähti fiksuna poikana kaukaa ja hyppäsi esteen hienosti. Itse taas jäin taktisesti jälkeen, mutta kyydissä pysyttiin.

Seuraavaksi tulimme radan väärinpäin ja nyt jaksoin malttaa linjalla, vaikka olisikin tehnyt mieli posottaa mennä vaan. Seuraavaksi tulimme kukkulan edestä minipystylle, siitä linjan punaisen pystyn yli, käänsimme ajoissa ennen toista ja sininen pysty. Tuokin tehtävä onnistui hyvin, Eepi oli hyvä kääntää. Tämän jälkeen tulimme kääntämistehtävän jälleen ja siinä vähän möhlittiin. Ekanakin, koska esteelle oli tiukka käännös uralta ja ura on niin syvä, että sieltä ei mikään hevonen pysty tulemaan melkeimpä ilman jonkinlaista vänkemistä. Eepi sitten kompastui ja epäonnistuttiin vähiten askelia tehtävässä, kun lyhyt laukka jäi päälle kaarteen. Oikeasti Eepin yksi laukka-askel olisi ollut noitten nyhveröiden kokoinen. Lopuksi tulimme linja okseri ja linjan toka oli korkeimmillaan se 70cm.

Eva sanoi, että fiiliksen mukaan, joko 5 tai sitten 6 laukkaa. No lähdin ratsastamaan 5 laukkaa, mutta jotenkin Eepi kompastui ennen linjan ekaa, otti nyhverön eikä siitä voinut enään venyä 5. Lyhensin äkkiä, pidin, istuin itse pystyssä ja ennen pystyä raipan napautus. Siitä pistin sitten vähän kaasua ja okserille saatiin pyöreä hyppy. Olin tyytyväinen Eepiin ja poni saikin taputukset.

Tänään kävimme hevosten kanssa maastossa. Minä ajoin Sipellä ja äiti ratsasti Mipulla. Kävimme 7,2 kilometrin lenkin ja huippunopeus oli parhaimmillaan 23km/h. Sippe olikin kotiin tultaessa ihan hikinen, mutta tyytyväinen.

Kaikki postauksen kuvat (c) Miia Keinänen

Vieraileva bloggaaja: minun äitini

"Heipä Hei!

Täällä kirjuuttelee vuorostaan Iidan äiti ja Mipun omistaja Sanna. Tulin hieman kertomaan tämän päivän heppailusta. Juu elikkäs Iida lähti tossa yhen jälkeen hakemaan Mipua puomille harjattavaksi ja varusti sen myös samalla. Tamma oli taas kokeilu tuulella ja juoksuttikin Iidaa karkaamalla :) No Mipun kiinni saatuaan hyppäsi selkään ja lähtivät käppäilemään maastoon. Itse sillä aikaa siivoilin tarhasta kakkakikkareita ja pihatonkin puhdistin. Sitten Sibeliukselle ja Wilmalle päiväheinät ja Iidalle ja Mipulle laittamaan puomeja tielle että saavat harjotella hieman kokoamisia. Siinä tytöt sitten aikansa niitä harjoittelivat ja mie otin sit Sipen puomille ja siinäpä sitten vaihdettiin Iidan kanssa heposia. Hyppäsin tammuskan selkään ja kävin tiellä ravailemassa ja kotia päin tullessa tultiin laukassa n.500m. Iida oli sillä aikaa laskenut Sipen vapaaksi ja rakentanut yhden pikku esteen ja siinä sitten muutaman kerran tulin sen Sippe perässä iloisesti pukkilaukaten :) Hassu poni! Loppuun menin vielä Mipulla kentällä käynnissä taivutuksia. Sitten vaan varusteet pois ja hepoille makupalat sekä melassia. Mipsulle sitten vielä loimi selkään ja pieni halailu ja rapsuttelutuokio ja sitten tarhaan SYÖMÄÄN! Iltaruokinnalla Mipu ei meinannu laskee minua pois kun ois vaan pitäny rapsutella :) On se vaan Maailman paras tamma <3

Terveisin: Iidan äiti Sanna"

Tosiaan, äiti halusi kirjoittaa tälläisen postauksen tänne (lue: kirjoitti minulta salaa), eli kertoo hänen näkökulmastaan tämän päivän hevosten hoidon. Tosiaan, tuossa tuli päivän "tapahtumat" selville jo, joten en jaksa kummempia kirjoitella.

Miksi ei onnistu?

Moi! Tosiaan nyt on vähän miksi ei onnistu-olo, kun kaikki menee vähän ratsastuksessa huonosti. Menin perjantaina tunnilla Rillalla ja kun lähdin verkkaamaan ravissa tuli jo sellanen tänään ei mikään onnistu-fiilis. Poni kipitti alta pois ja ei millään taipunut eikä toiminut. Yritin väännellä ja käännellä ponia mahdollisimman paljon. Sain kumpiinkiin suuntiin pari hyvää pätkää, siihen se jäikin.. Laukassa sain ihme ja kumma pari kivaa pätkää sekä poni oli paremman tuntunen laukassa. Aloitimme linjalla, jossa oli ensin 3 puomia, sitten väli johon otettiin joko 4 tai 5 laukkaa ja kaksi puomia. Ekan kerran lähestyin puomit ravissa, tokalla kerralla laukassa. Rilla oli ihan kiva, mutta paino menemään ja pidätteet ei oikein toiminu. Seuraavaksi sama juttu, mutta eri suunnasta. Sille onnistuttiin ihan hyvin, mutta jäi vähän lyhyeks toi kolme puomia, nimittäin kahden puomin väli oli suhteellisen iso innariväli ja tämä 3 puomin välikkö oli meille lyhyt, siihen nähden, että Rilla kiihtyi aivan järkyttävän paljon. Tämän tehtävän jälkeen tulimme kukkulan takaa, käänsimme keskellä olevalle laukanvaihto puomille ja 2 puomin innari. Tehtävä onnistui muuten tosi hyvin, mutta innarille R lähti, eikä pidätteet auttaneet. Mutta laukat vaihtu tosi hyvin, joten... Samallainen tehtävä, mutta niin, että tulimme punaiset 3 puomin innarin, käänsimme keskelle laukanvaihtopuomille ja siitä vielä siniselle. Tämäkin tehtävä onnistui hyvin, mutta taas oli jarrut hukassa.

Sen tehtävän jälkeen tulimme ensin 3 puomin innarin, laukanvaihtopuomin, sinisen, päädyssä olevan puomin, 2 puomin innarin, laukanvaihtopuomin ja linjan. Tässä tehtävässä R oli kivan tuntuinen, tosin muutama käännös oli sellainen, sutii. Loppuraveissa alkoi sitten se tappelu. En saanut Rillaa niin kivaksi, kun se ennen on ollut. Vasempaan kierrokseen Rilla oli hyvä vain yhden voltin ajan. Luovutin Rillan seuraavalle ja kiitin tunnista vielä lopuksi.

Eilen mentiin äidin kanssa Sipellä ja Mipulla pellolla. Tai siis minä olin suurimman osan ajasta maassa. Nimittäin kerkesimme mennä Sipen kanssa vain vähän matkaa, kun poni alkoi nukkumaan. No hyppäsin alas ja talutin sellaiseen paikkaan mistä pääsin takaisin kyytiin. No uudestaa, mutta seuraavalla kerrallakin Sippe alkoi nukkumaan, no komensin raipalla, ettei nyt ole uniaika ja poni alko laukkaamaan. Se oli tottakai kunnon pomppimista ja tipuin kyydistä. Ensin se oli hauskaa, mutta sitten kun ohjat pääsivät käsistä niin ei ollut enään. Sippe lähti kipittämään peltoa pitkin Vilman perään, joka oli vapaana tutkimassa paikkoja (pelto on aidattu). No äiti lähti Mipun kanssa perään ja saimme kuin saimme Sipen takaisin minulle. Siihen mennessä Sippe oli kuitenkin aivan rättipoikkiväsynyt, ettei sillä voinut enään ratsastaa hangessa. Kävelin Sipellä auratulla alueella ja hoidin pois.

Tänään melkein sama juttu, paitsi etten mennyt Sipellä hangessa, muutakun pienen pätkän matalassa hangessa, ihan sen takia, ettei poni opi siihen, että minut saa laukasta milloin tahansa alas. Ravailimme vähäsen auratulla alueella ja lähdin vähän äidin jäljestä tielle. No, emme kerenneet kävellä kuin 300 metriä, jonka aikana äiti oli tehnyt pidemmän lenkin. Muutenhan olisimme todennäköisesti saaneet äidin kiinni, mutta poni löi liinat kiinni 3-4 kertaa. Lisäksi poni oman mäkemme alla alkoi pomppimaan pystyyn. Hyppäsimme pari pomppua jotka onnistuivat yllättävän hyvin. Jätin sitten siihen, kävelin ja hoidin pois.

Tosiaan, tuossa on hieman kuvia. Nauttikaa ihanaisesta kännykkälaadusta. Tosiaan kännykästä on nopeampi ladata kuvia koneelle. Koulussa on mennyt suhteellisen hyvin kokeiden kanssa, mutta ei jaksaisi kiinnostaa lukea kokeisiin yms. Nytkin voisi tehdä läksyt yms. Muuten latasin puhelimeeni Instagramin ja minut löytää sieltä iiiidaaaaaah nimellä :))