 |
| Torstai (c) Karkku |
Hei kaikki! Taas on kulunut mahdottomasti aikaa, kun olen viimeksi postaillut. Monta kertaa on käynyt mielessä ja tehnyt mieli postata, mutta en ole saanut aikaiseksi (saamaton, tiedän). Tässä postauksessa kerronkin Haukirannan ratsastusleiristä.
Keskiviikkona sitten silmät ristissä aamutalliin, aamupalalle ja siivoamaan talleja. Keskiviikkona käytiin aamutunnilla vähän laitumilla päästelemässä ja kyllä huomasi ainakin Mipussa, että kyllä paikat aukes. Laitoin suojiin jesaria, etteivät tippuisi jalasta sinne pellolle ja normaalin estevarustuksen+itselleni varuilta pitkähihaisen. Käveltiin ensin koko laidun ympäri, sitten ravattiin yksi kerrallaan ja laukattiin yksitellen. Mipu kyllä laukkasi aika reippaasti ja hyppäsikin hyvin sen pienen halkoesteen, jonka Karkku sinne oli kyhännyt. Laukkasimme molempiin suuntiin kertaalleen ja vielä vasempaan suuntaan yhden kerran. Antti kehui hyvästä kevyestä istunnasta. Mipu oli muuten yllättävän helppo pitää lapasessa, mikä on vain hyvä asia. Käytiin sitten ihan kunnolla kävelemässä metsäpolkuja pitkin ja sekin oli ihan treenimielessä, koska siellä metsässä hevoseten on pakko vähän ajatella mihin astuvat, eikä vain mennä ja kompuroida. Ja oli se hevosillekkin mukavampi vaihtoehto kävellä maastossa loppukäynnit, kuin kentällä. Hoidettiin taas huuhtomalla ja laitettiin linimenttiä jalkoihin. Taidettiin käydä ruuan jälkeen uimassa ja mietittiin, pidetäänkö tunti Karkun koulutunnin jälkeen, joka myös pidettiin sitten sen jälkeen. Oli mukavan viileä, ratsastaa vasta joskus kuuden jälkeen. Viereisessä kuvassa on esteet jota hyppäsimme sillä tunnilla. Aloitimme punaisella, joka oli silloin ristikko. Yksi kielto tuli, jäin taas matkustamaan, enkä ratsastanut. Meidän piti katsoa esteellä Anttia ja pysäyttää, ennen kun oltiin Antin kohdalla. Ekalla kerralla pysähdys valui, toisella kerralla onnistui vähän paremmin. Siitä jatkoimme vihreälle amppariesteelle.
Aamulla herättiin viittä vaille kahdeksan, josta sitten kipitettiin aamutalliin ja syömään. Päätettiin ottaa aamu vähän lungisti ja mentiin vielä aittaan, koska kaikkien kyydit tuli vasta joskus 3-4 aikoihin. Muut nukkuivat, mutta minä pääti pysyä hereillä ja näpräsinkin puhelinta sen aikaa. Joskus puol kymmenen aikaan taisin ruveta herättelemään Essiä, että lähetäänkö talliin. No, vaihettiin ratsastusvaatteet ja vietiin puhelimet latautumaan. Antti sanoikin, että voitas ruveta tekemään tallia. Käytiin herättämässä Anna ja Vilma, jonka jälkeen kipitettiin kesätalliin siivoamaan karsinat. Autettiin toisen tallin siivoamisessa ja haettiin hepat. Varustettiin normisti hevoset ja sitten kentälle. Hypättiin torstaina rataa, meillä radan korkeus oli 70-80. Ennen hevosten varustamista, rakennettiin rata ja käveltiin se. Rata oli aika vaikea, sisälsi 11 estettä ja jotkut kohdat olivat vähän minulle ja Mipulle vaikeita, kun hevonen oli niiiin energinen. Alkuverkka oli ihan ok hyppyjen kannalta. Radan hyppäsimme toisena. Ekat kolme estettä meni ihan hyvin. Neloselle tuli kielto, kun jäin taas matkustamaan. Vitoselta tuli puomi alas, en kerennyt tekemään hyvää kaarretta ja liian lähelle. Sen esteen jälkeen Mipu vei minua kuin märkää rättiä. Mentiin rata puhtaasti 11 asti. En saanut kiinni, kaarre tuli huono, jäin roikkumaan sisäohjassa kiinni ja heppa kiels. No, uus lähestyminen ja nyt vähän äänellä rohkasin menemään yli. Vähän ärsytti omat mokat, mutta niistä oppii. Saatiin vielä loppuun palautetta. Minä sain palautteeksi, että olen sopivan pehmeä ratsastaja, en kova kätinen enkä kova jalkainen, muuta en oikeastaan muista. Karkku vielä sanoi, että reagoin nopeasti vääriin laukkoihin, jos hevonen laskeutuu väärässä laukassa esteeltä, niin olen nopeasti vaihtamassa sitä.
Olimme siis Mipun kanssa Haukirannassa, Karoliina ja Antti Jauhiaisen luona poni/junnu-leirillä 3-6.6. Aamulla taisi olla joskus kuuden aikaan herätys ja nukkumaan menin joskus kahdentoista jälkeen, joten tuli nukuttua minulle tosi lyhyet unet. Kuitenkin jaksoin olla valveilla koko päivän hyvin. Joskus seitsemältä maanantai aamuna hain Mipun ja taisin ottaa Sipenkin seuraksi puomille. Harjasin hyvin, vaihdoin eskadronin päitset ja kuljetussuojat. Sitä ennen pakkasin kuitenkin autoa ja hyvä, että kaikki mahtuivat meidän autoon. Takakontti oli tupaten täynnä ja piti ottaa toinen satula ja harjapakki kaveriksi takapenkille. Mipu meni hyvin koppiin ja matka päästiin aloittamaan hyvissä ajoin. Kuitenkin tuli niin paljon mutkia matkaan, että olimme Iisalmessa vasta juuri ja juuri ennen 10, mihin piti saapua. No, hevonen kopista ja äiti vei Mipun tarhaan. Purin tavarat autosta aittaan ja satulahuoneeseen, jonka jälkeen kävimme terassilla juomassa mehua. Meille esiteltiin paikkoja silloin, kun vanhemmat olivat lähteneet. Kahdentoista pintaan oli ruoka, jonka jälkeen aloitettiin leiriläisten hevosten ratsuttaminen ja yksityistunnit. Mipun ratsasti Karkku. Minun ja Mipun vuoro oli tosin vasta aikaistetun välipalan jälkeen, joskus neljän aikoihin aloitettiin. Hain Mipun tarhasta ja harjasin. Laitoin Mipulle koulusatulan, etusiin veredukset ja takasiin villapintelit. Suitsissa oli nivelkuolaimet.
Kävelin Mipun kanssa maasta käsin vähän kentällä ja Karkku tarkisti varustuksen. Nostettiin turpahihnaa kahdella rei'ijällä ja päätettiin tehdä ratsastuksen jälkeen pari reikää lisää alaturpahihnaan. Karkku aloitti ratsastamalla Mipua käynnissä, käynti-seis siirtymisillä. En muuten koskaan ole nähnyt Mipua niin kivan näköisenä, kun Karkun alla. Karkku sanoikin, että oli aika yllätys kuinka paljon Mipua pitää ratsastaa jalalla, että laukka pyörii, kun Keskimäellä Karkun valkussa Mipu kuulema näytti siltä, että se kaahasi ja silloin se myös kaahasi. Mipu kulki pätkittäin tosi kivasti pyöreällä kaulalla. Vaihettiin sitten minut kyytiin. Aloitimme ihan käynnissä isolla pääty-ympyrällä. Karkku laittoi minut tekemään takaosakäännöksiä ympyrän uralla, eli ratsastin vähän niinkuin ympyrää, mutta takajalat polkivat paikoillaan (lue, lähes paikoillaan). Teimme myös väistöjä ja sain niissä neuvoja, että voi välillä jopa asettaa väistön suuntaisesti, kun yleensä asetetaan väistöstä pois päin, ettei takaosa lähde rullaamaan edeltä.
Työstimme ravia ympyrällä ja myöskin laukkaa. Laukka oli mukavan rauhallista, vaikka sitä pitääkin kokoajan tukea jalalla, ettei riko raville. Laukan jälkeen työstimme vielä ravia ja hevonen rupesi olemaan jo kiva ja vähän rentoutumaan. Sain vinkiksi ratsastaa takaosakäännöksiä ympyrän uralla ja paaljon siirtymisiä, että takaosa avautuu. Kävelin loppukäynnit, jonka jälkeen Karkun avustamana hoidin hevosen pois ja tarhaan. Huuhdoimme Mipulta hikiset kohdat vedellä ja sienellä, jonka jälkeen hoidin reippaasti varusteet kuntoon ja kauppa-autolle. Illalla käytiin uimassa ja saunassa, jonka jälkeen syötiin lihapiirakat iltapalaksi. Ennen sitä kuitenkin ruokittiin hevoset. Mipu ei majaillut öitä ns."päätallissa" vaan sellaisessa kolmen karsinan kesätallissa, jossa sillä oli kaverina toinen suomenhevostamma Sera. Tammat tulivat hyvin toimeen ja olivat söpön näköisiä, kun katsoivat ovien yli molemmat samassa seinässä kiinni. Molemmilla oli vieläpä aika samanlainen valkoinen päänmerkki.
Tiistaina käytiin tekemässä aamutalli ja pistettiin hevoset ulos, josta aamutalliin ja eka ratsastustunti oli 10-11. Sitä ennen putsasimme jokainen oman hevosemme karsinan. Me kävimme myös Seran omistajan Essin kanssa auttamassa Anttia rakentamaan päivän esteet. Päivän ensimmäisellä tunnilla hyppäsimmekin rataa. Radasta kuva tuossa vieressä. Este numero kahdeksan on siis vallin päällä oleva itse kyhätty este. Aloitimmekin alkuverkan jälkeen siitä. Heti aluksi Antti muistutti, että ette roiku sisäohjassa kiinni vaan käännätte ne hevoset ulkopohkeella ja ulko-ohjalla. Minulla on vähän jäänyt tavaksi tuo sisäohjassa roikkuminen, joten oli hyvä, että joku muistutti niillä ulkoavuilla ratsastamisesta. Tulimme aluksi tuota vallia ravissa ja laukassa pelkällä puomilla. Valli oli meille jo melko tuttu, koska Keskimäellä on samanlainen kukkula, Haukirannassa se vaan on isompi ja laakeampi. Kaikki hevoset hyppäsivät vallin hyvin ja este saatiinkin nostettua heti ensimmäisellä tunnilla maksimiin.
Taisimme sen jälkeen tulla linjaa 2-3. Linjan molempien esteiden ylimmän puomin alla oli laineet. Linja oli 17,5 metriä,. eli neljä sujuvaa laukka-askelta. Linjakin meni ihan hyvin, ei suurempia ongelmia. Tulimme sen jälkeen keltamusta ja linja. Antti muistutti, että laukatkaa kolme askelta suoraan esteen jälkeen ja vasta sitten kääntäkää. Ei ollut suurempia ongelmia tässäkään. Tulimme sen jälkeen rataa (mustalla numeroitu). Rata meni linjalle 4-5 asti ihan hyvin, en ratsastanut linjaa oikein millään kunnon askelmäärällä, menin vaan, vähän liian hiljaa 6 askeleeseen ja vähän liian kovaa 7. Mipu sitten pomppasi kuudella askeleella ja minä jäin rumasti suusta kiinni. Taputinkin heti hevosta ja annoin ohjaa. 6 oli vihreä este jonka alla oli ampiaspesäksi nimitettävä portti. Sille tultiin aina lähelle, en vain älynnyt ratsastaa estettä kohti vähän reippaammin, että oltaisiin saatu paikka kauemmas. Seuraavaksi tultin toinen rata joka oli pidempi (punaisella numeroitu). Rata alkoi hyvin, mutta taas tuo 4-5 linja. Pidin kiinni ristikon yli, mutta lähdi silti tyhmänä ratsastamaan kutosta. No, se kostautui, eikös vain hyvä ja reilu hevonen vetäissyt esteen ohi ja minä sitten istualleni sinne hiekkaan. Eipä tuo sattunut, hevonen oli kiltti ja ei lähtenyt repimään minnekkään suuntaan. Uudestaan vaan linja ja rata loppuun. Jos este olisi ollut sielä aloittelukorkeudessa ~60cm hevonen olisi vielä voinut pelastaa, mutta nyt este oli jossakin 80, jopa vähän reilu (oon tosi huono arvioimaan estekorkeuksia), hevonen teki aivan oikein, kielsi. Minun täytyy itse oppia älyämään, ettei aina voi posottaa esteitä, vaan ratsastaa joskus kiinni ja rauhottaa tilanne. Antti laski estettä pari reikää ja tultiin seuraavan kerran seiska.
Hoidettiin hepat pois ja mentiin itse syömään. Taidettiin käydä nopsaa uimassakin, ennen päivän toista ratsastustuntia. Toinen ratsastustunti ei sitten mennyt läheskään yhtä hyvin kuin edellinen. Ensinäkin, tipuin heti ensimmäiselle esteelle, jolle Mipu kielsi. En istunut vaan menin vaan, niinkun sillä joskus pystyy menemäänkin. No, eikun uudestaan, tämä tippuminen oli aika hillitty, hevonen vaan stoppas, minä roikuin kyljellä ja valuin istualleni maahan. Seuraavallakin kerralla kielto ja seuraavalla. Vasta neljännellä yrityksellä sain sen yli. Tulin vielä pari kertaa ja hevonen teki ihan ok, hyppyjä. Este oli siis este numero 4, oikeasta suunnasta lähestyen. Tulimme seuraavaksi vasemmasta suunnasta ristikko, amppari. Ristikko-amppari linja meni oikeastaan aina ihan hyvin, hevonen otti hyviä hyppyjä ampparille ja minä olin tilanteen tasalla. Tulimme myöskin pienimuotoisen radan, ristikko-amppari-okseri-ristikko. Ristikko-amppari meni taas hyvin, mutta okserille kaksi tyssiä, kun taas muistin istua satulassa, jalat kiinni, ohjat tuntumalla ja vähän ratsastaakkin, enkä vain matkustaa, päästiin okserista ihan hyvin yli. Toisella kerralla ei enään sitten tullut tälläisiä stoppeja okserille. Laine-linja muutettiin sarjaksi ja sillekkin tuli taas stoppeja. No, siitäkin selvittiin, kun muistin ratsastaa. Lopuksi sarjan kakosta nostettiin jonnekkin ~70. Jäi vähän huono maku suuhun, mutta kuten Antti sanoi: 90% kielloista on satulan päällä ongelma, ei hevosessa.Käytiin kävelemässä kunnon loppukäynnit maastossa. Taas hevoset pesun kautta pois ja linimentit jalkaan. Käytiin taas uimassa ja saunassa. Iltapalaksi grillattiin hamppareita ja oli pieni, leikkimielinen tietokisa, josta saatiin palkinnoksi jätskit. Tiistai iltana kantavana oleva tamma Asta juuttui seinälle. Asta on siis Antin ja Tuomaksen kasvatti, joka majailee nykyään Haukirannassa. Joskus yhden aikaan maltettiin ruveta nukkumaan ja kyllä lievästi vähän väsytti tiistai iltana. Taidettiin muuten sinä päivänä nukkua sellaiset tunnin päikkärit ja Karkku kävi huutelemassakin meinä muutamaan otteeseen, ollaanko hereillä.
Keskiviikkona sitten silmät ristissä aamutalliin, aamupalalle ja siivoamaan talleja. Keskiviikkona käytiin aamutunnilla vähän laitumilla päästelemässä ja kyllä huomasi ainakin Mipussa, että kyllä paikat aukes. Laitoin suojiin jesaria, etteivät tippuisi jalasta sinne pellolle ja normaalin estevarustuksen+itselleni varuilta pitkähihaisen. Käveltiin ensin koko laidun ympäri, sitten ravattiin yksi kerrallaan ja laukattiin yksitellen. Mipu kyllä laukkasi aika reippaasti ja hyppäsikin hyvin sen pienen halkoesteen, jonka Karkku sinne oli kyhännyt. Laukkasimme molempiin suuntiin kertaalleen ja vielä vasempaan suuntaan yhden kerran. Antti kehui hyvästä kevyestä istunnasta. Mipu oli muuten yllättävän helppo pitää lapasessa, mikä on vain hyvä asia. Käytiin sitten ihan kunnolla kävelemässä metsäpolkuja pitkin ja sekin oli ihan treenimielessä, koska siellä metsässä hevoseten on pakko vähän ajatella mihin astuvat, eikä vain mennä ja kompuroida. Ja oli se hevosillekkin mukavampi vaihtoehto kävellä maastossa loppukäynnit, kuin kentällä. Hoidettiin taas huuhtomalla ja laitettiin linimenttiä jalkoihin. Taidettiin käydä ruuan jälkeen uimassa ja mietittiin, pidetäänkö tunti Karkun koulutunnin jälkeen, joka myös pidettiin sitten sen jälkeen. Oli mukavan viileä, ratsastaa vasta joskus kuuden jälkeen. Viereisessä kuvassa on esteet jota hyppäsimme sillä tunnilla. Aloitimme punaisella, joka oli silloin ristikko. Yksi kielto tuli, jäin taas matkustamaan, enkä ratsastanut. Meidän piti katsoa esteellä Anttia ja pysäyttää, ennen kun oltiin Antin kohdalla. Ekalla kerralla pysähdys valui, toisella kerralla onnistui vähän paremmin. Siitä jatkoimme vihreälle amppariesteelle.
Tulimme esteelle vasemmasta kierroksesta, jolle piti kaartaa hyvissä ajoin ja saada hyvä kaarre.Tehtävänä oli taas tuijottaan Anttia ja tarkoitus oli saada liika säätäminen pois. Ekalla kerralla kaarsin liian myöhään, tein liian huolellisen tien, mutta hyppy ok. Tämä vasen kierros oli tässä tehtävässä vaikeampi kuin oikea. Kun kaarsin vähän aikaisemmin ulkopohkeella-ja ohjalla tuli ihan hyvä kaarre, mutta ponnistuspaikat oli vähän turhan lähellä ja välillä kyyläilin eteenpäin, enkä suinkaan Anttia. Toisesta suunnasta sama homma. Nyt onnistui paljon paremmin, piti myöskin sanoa paljonko oli sormia. Silloin rupesin itsekkin keskittymään niihin sormien katsomiseen ja tuli jo kivoja hyppyjä, kun lakkasin säätämästä. Tulimme myöskin amppari-sininen kaarevaa, joka onnistui ihan hyvin. Lopuksi tulimme kaarevan ja suoran. Sininen ja keltainen oli jossakin 80 paikkeilla. Ekalle taidettiin tulla vähän pohjaan, siitä sitten ratsastin vähän raivolla siniselle, nimittäin otin asenteeksi: "Nyt et muuten varmana kiellä tälle esteelle". Hevonen pomppasikin tosi hyvän hypyn ja saatiin kommentiksi, että tuli hieno hyppy. Suora linja rauhallinen 6 askelta ja tuli ihan kivoja hyppyjä. Itseäni vähän häiritsee se, että sukellan aika paljon, kun annan hevoselle tilaa venyyttää esteen päällä. Hoidettiin hevoset, annettiin iltaruuat ja siitä sitten saunaan ja uimaan. Joskus 11 aikaan päästiin vasta sieltä saunasta, josta kiiruhdettiinkin sisälle syömään. Käytiin vielä katsomassa Astaa, kun Karkku pyysi ja mentiin aittaan. Valvottiin taas sinne yhteen.
Aamulla herättiin viittä vaille kahdeksan, josta sitten kipitettiin aamutalliin ja syömään. Päätettiin ottaa aamu vähän lungisti ja mentiin vielä aittaan, koska kaikkien kyydit tuli vasta joskus 3-4 aikoihin. Muut nukkuivat, mutta minä pääti pysyä hereillä ja näpräsinkin puhelinta sen aikaa. Joskus puol kymmenen aikaan taisin ruveta herättelemään Essiä, että lähetäänkö talliin. No, vaihettiin ratsastusvaatteet ja vietiin puhelimet latautumaan. Antti sanoikin, että voitas ruveta tekemään tallia. Käytiin herättämässä Anna ja Vilma, jonka jälkeen kipitettiin kesätalliin siivoamaan karsinat. Autettiin toisen tallin siivoamisessa ja haettiin hepat. Varustettiin normisti hevoset ja sitten kentälle. Hypättiin torstaina rataa, meillä radan korkeus oli 70-80. Ennen hevosten varustamista, rakennettiin rata ja käveltiin se. Rata oli aika vaikea, sisälsi 11 estettä ja jotkut kohdat olivat vähän minulle ja Mipulle vaikeita, kun hevonen oli niiiin energinen. Alkuverkka oli ihan ok hyppyjen kannalta. Radan hyppäsimme toisena. Ekat kolme estettä meni ihan hyvin. Neloselle tuli kielto, kun jäin taas matkustamaan. Vitoselta tuli puomi alas, en kerennyt tekemään hyvää kaarretta ja liian lähelle. Sen esteen jälkeen Mipu vei minua kuin märkää rättiä. Mentiin rata puhtaasti 11 asti. En saanut kiinni, kaarre tuli huono, jäin roikkumaan sisäohjassa kiinni ja heppa kiels. No, uus lähestyminen ja nyt vähän äänellä rohkasin menemään yli. Vähän ärsytti omat mokat, mutta niistä oppii. Saatiin vielä loppuun palautetta. Minä sain palautteeksi, että olen sopivan pehmeä ratsastaja, en kova kätinen enkä kova jalkainen, muuta en oikeastaan muista. Karkku vielä sanoi, että reagoin nopeasti vääriin laukkoihin, jos hevonen laskeutuu väärässä laukassa esteeltä, niin olen nopeasti vaihtamassa sitä.  |
| Torstai (tiedän että olen todella edustava tässä) (c) Karkku |
 |
| Keskiviikko (c) Karkku |
 |
| Keskiviikko (c) Karkku |
Mipun kerrottiin olevan hevonen joka ei anna mitään anteeksi ja joka vaatii ratsastajalta asioiden hyvin tekemistä, eikä vain sinne päin. Hoidettiin hevoset poikkeen ja mentiin syömään. Antti lähtikin käymään kaupungilla ja me lähdettiin pakkailemaan. Sain jopa kaikki tavarani mahdutettua hyvin matkalaukkuun, kun ylensä leirien jälkeen matkalaukkua hädin tuskin saa kiinni, kun en jaksa laittaa hyvin vaatteita yms. Karkku teki meille minun ja Vilman tippumis"kakuksi" mokkapaloja, joita taisin syödä 1 tai kaksi palaa. Käytiin vielä uimassa, ennen kun Essiä tultiin hakemaan. Omat vanhemmat tulivat joskus neljän aikaan hakemaan. Hain Mipun talliin, jossa äiti laittoi suojat ja vaihtoi riimun. Itse laitoin tavaroita autoon ja nyt oli pakko mahduttaa kaikki tavarat takakonttiin, koska oli mukana pikkuveljeni Kalle ja Paavo. Sainkin varusteet yllättävän hyvin mahtumaan, vaikkakin takakontti on silloin aivan täynnä. Laitettiin Mipu koppiin ja äiti vielä kysyi Mipusta kommenttia, jonka jälkeen hyvästeltiin Antti ja Karkku. Meidän piti leirin alussa tehdä oma arviointi hevosesta ja sain Karkun arvion. Siinä neuvottiin, että laukka rullaaman paremmin ja kehuttiin Mipun työmotivaatiota(en muista tarkalleen mitä siinä paperissa luki, eikä ole nyt lähettyvillä, mutta luki muutakin). Kotimatka meni hyvin, hevonenkaan ei yhtä paljon sätkinyt ja potkinut, kuin menomatkalla ja kotona pääsi takaisin heppakavereitten luo. Meillä oli ollu hevoset ihan masiksissa, kun Mipu oli leirillä, mutta Mipu taas löyti uusia kavereita, mm. Seran ja yhden Aapo ponin. Kaikin puolin leiri oli tosi mukava, porukka oli ihan paras, ruoka oli hyvää (tärkeä maininta) ja aijon todellakin mennä Haukirantaan uudestaan leirille. Materiaalia ei valitettavasti juurikaan ole, muutakuin muutama Karkun ottama kuva, koska meitä oli tosiaan vain neljä ja kaikki yhtä aikaa tunnilla. Normaalimpi postaus on vielä tulossa tänään tai huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti